Keskivertokuluttaja heittää roskiin noin 27 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa.
Luku on Kuluttajaliiton Hävikkiviikko-sivulta, jonka mukaan kotitaloudet vastaavat noin 40 prosentista koko ruokaketjun hävikistä ja tuottavat vuosittain arviolta 120–160 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä.
Jääkaapin lämpötilassa voi mennä metsään kahteen suuntaan: liian lämmin kaappi lyhentää ruoan käyttöikää, ja tarpeettoman kylmä kuluttaa sähköä turhaan.
Hävikin hinta ei näy kerralla
Nelihenkisessä perheessä hukkaan heitetyn ruoan arvo nousee Kuluttajaliiton mukaan vuosittain useisiin satoihin euroihin.
Tarkkaa kaikille sopivaa euromäärää ei voi laskea, koska hävikin määrä ja poisheitettävien tuotteiden hinnat vaihtelevat paljon.
Raha katoaa muutaman euron erissä pitkin vuotta, mikä tekee siitä huomaamattoman.
Lajittelututkimus kävi läpi kolmen alueen roskat
Luonnonvarakeskuksen vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa päädyttiin noin 25 kiloon ruokahävikkiä henkeä kohden vuodessa.
Tutkimuksessa käytiin läpi sekajätteen ja erilliskerätyn biojätteen sisältämää elintarvikejätettä pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen ja Turun seuduilla, minkä jälkeen tulokset skaalattiin koko maahan.
Elintarvikejätettä kertyi kaikkiaan 50–60 kiloa henkeä kohden, eli syömäkelvoton osuus mukaan lukien määrä on yli kaksinkertainen.
LUE LISÄÄ: Jääkaapin ovilokero on kesällä elintarviketurvallisuusriski — nämä tuotteet kannattaa siirtää heti
Kahdesta kuuteen astetta on viranomaisen luku
Ruokaviraston mukaan jääkaappilämpötila on kahdesta kuuteen astetta, ja helposti pilaantuvat sekä kylmäsäilytystä vaativat ruoat on aina säilytettävä jääkaapissa.
Sama lämpötila-alue toistuu Marttojen ohjeessa.
Eri elintarvikkeille suositellaan kuitenkin erilaisia säilytyslämpötiloja, joten tuotteen oma pakkausmerkintä menee yleissuosituksen edelle.
Mittaus kannattaa tehdä aamulla ennen ensimmäistä avausta
Ruokavirasto neuvoo mittaamaan lämpötilan jääkaapin eri kohdista, koska eri ruoille suositellaan eri lämpötiloja.
Paras hetki on silloin, kun ovi on ollut useita tunteja yhtäjaksoisesti kiinni; esimerkiksi aamulla ennen ensimmäistä avaamista.
Lukema pitää lukea heti oven avattua, jotta tulos on mahdollisimman tarkka.
Kylmin kohta on yleensä alaosassa
Jääkaapin alaosa on usein kaapin kylmin kohta, ja sinne kuuluvat helposti pilaantuvat tuotteet kuten raaka liha, kala, maitotuotteet ja valmiit ruoat.
Kaappien rakenteet kuitenkin eroavat toisistaan, joten oman laitteen kylmin kohta kannattaa selvittää mittaamalla eikä olettamalla.
Marttojen käytännön konsti on yksinkertainen: lämpömittari vesilasiin ja lasi jääkaapin hyllylle.
Liha on hävikin kallein pala
Luken tutkimuksessa liha ja lihatuotteet muodostivat tyypillisesti noin 10 prosenttia kotitalouksien ruokahävikin määrästä.
Kokonaishävikin ilmastovaikutuksesta lihan osuus oli kaupungista riippuen kuitenkin 35–46 prosenttia.
Sama epäsuhta näkyy kukkarossa, sillä kilo pilaantunutta jauhelihaa maksaa moninkertaisesti sen, mitä kilo pilaantuneita juureksia.
Liian kylmä kaappi syö sähköä turhaan
Ruokaa ei kannata yrittää pelastaa säätämällä koko kaappia varmuuden vuoksi tarpeettoman kylmäksi.
Marttojen mukaan jokainen aste kylmempään lisää sähkönkulutusta noin viisi prosenttia.
Yhden asteen vaikutus ei mullista kodin vuosibudjettia, mutta kyse on turhasta kulutuksesta, joka korjaantuu yhdellä säätönupin käännöllä.
Ahdettu kaappi ja tiheä oven avaaminen kasvattavat kulutusta
Jos jääkaappi on täyteen ahdettu ja ovea avataan tiheään, sähkönkulutus voi nousta 20 prosenttia.
Lukua ei kannata tulkita niin, että mikä tahansa täysi kaappi kuluttaisi automaattisesti viidenneksen enemmän — ohjeessa nousu liittyy nimenomaan näiden kahden yhdistelmään.
Martat muistuttaa myös huolehtimaan laitteen ilmankierrosta, eli järkevin tavoite ei ole tyhjä eikä ääriään myöten pakattu kaappi vaan sellainen järjestys, josta ruoat löytyvät nopeasti.
Liian kylmä pilaa myös maun
Lämpötilalla on Ruokaviraston mukaan merkitystä myös elintarvikkeiden makuun ja laatuun.
Esimerkiksi liian kylmässä säilytetyistä perunoista tulee vetisiä.
Kyse ei siis ole pelkästä turvallisuudesta vaan myös siitä, maistuuko ruoka siltä, mistä siitä maksettiin.
Hävikkiviikko alkaa 21. syyskuuta
Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 21.–27. syyskuuta, ja sitä on järjestetty vuodesta 2013 lähtien.
Tämän vuoden kampanja toteutetaan osana Hävikkihyppy-hanketta, jota koordinoi Kuluttajaliitto ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Jääkaapin läpikäymisessä on se harvinainen piirre, ettei se vaadi uutta laitetta eikä elämäntapamuutosta: yksi mittauskierros aamulla kertoo, onko lämpötila kohdallaan, ja samalla selviää, mitä kaapin perälle on unohtunut ennen kuin se muuttuu biojätteeksi.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Muistatko nämä 90-luvun arkiruoat? Kahdeksan klassikkoa, joista osaa syödään yhä
