Tilaat lentokoneessa tomaattimehun, vaikka et koskaan juo sitä maassa.
Et ole ainoa, sillä saksalainen lentoyhtiö Lufthansa havaitsi matkustajiensa juovan vuosittain lähes yhtä paljon tomaattimehua kuin olutta.
Ilmiö oli niin hämmentävä, että yhtiö tilasi tutkimuksen selvittääkseen, miksi ihmisten makumieltymykset muuttuvat lennolla.
Vastaus löytyi kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta, joista yksi on niin yllättävä, ettei se liity lainkaan ruokaan.
Tämän 10 000 metrin korkeus tekee makuaistille
Lentokoneen matkustamo simuloi olosuhteita noin 2 000–2 400 metrin korkeudessa, vaikka tavallisesti kone lentää paljon korkeammalla.
Ilmanpaine on silti merkittävästi matalampi kuin maanpinnalla, ja ilmankosteus putoaa noin 12 prosenttiin: kuivemmaksi kuin useimmilla aavikoilla.
Nämä olosuhteet kuivattavat nenän limakalvoja, mikä heikentää hajuaistia.
Hajuaisti vastaa valtaosasta siitä, mitä kutsumme maistamiseksi.
LUE LISÄÄ: Voi vai oliiviöljy paistamiseen? Savupisteen kemia ratkaisee, kumpi kuuluu pannulle
Melu vaientaa makeuden
Cornellin yliopiston elintarviketieteen apulaisprofessori Robin Dando julkaisi vuonna 2015 tutkimuksen Journal of Experimental Psychology: Human Perception and Performance -lehdessä.
Tutkimuksessa 48 koehenkilöä maistoi viittä perusmakua hiljaisuudessa ja 85 desibelin metelissä.
Makeuden aistiminen heikkeni merkittävästi meluisissa olosuhteissa.
Suolaiseen, happamaan ja karvaaseen melu ei vaikuttanut lainkaan, mutta yhteen makuun se vaikutti päinvastaiseen suuntaan.
Tomaattimehu maistuu paremmalta taivaalla
Dandon tutkimuksen yllättävin havainto oli umami eli lihaisa maku, jota on runsaasti tomaateissa, parmesaanissa ja soijakastikkeessa.
Sama melu, joka vaimensi makeuden, vahvisti umami-makua selvästi.
Tämä selittää, miksi tomaattimehu maistuu lennolla niin tyydyttävältä: sen vahvin makuominaisuus, umami, on juuri se, joka voimistuu korkeuksissa.
30 prosenttia makua katoaa
Saksalainen Fraunhofer-instituutti tutki ilmiötä Lufthansan toimeksiannosta simuloidussa matkustamossa, jossa jäljiteltiin lentokoneen ilmanpainetta, kosteutta, melua ja tärinää.
Tulokset osoittivat, että suolaisuuden ja makeuden havaitsemiskynnys laskee lennolla 30–40 prosenttia.
Tämä tarkoittaa, että sama ateria, joka maistuu maassa normaalilta, tuntuu lennolla mauttomalta, vaikka ruoka on täsmälleen sama.
Hajuaisti on todellinen pullonkaula
Oxfordin yliopiston kokeellisen psykologian professori Charles Spence kokosi alan tutkimuksia vuonna 2017 julkaistuun katsausartikkeliin.
Hänen mukaansa kuivan matkustamoilman aiheuttama hajuaistin heikkeneminen on suurin yksittäinen syy siihen, miksi lentokoneruoka maistuu erilaiselta.
Tilanne vastaa nuhaisena syömistä: maut tuntuvat latteilta, koska nenä ei pysty välittämään hajuinformaatiota aivoille normaalisti.
Mitä voit tehdä seuraavalla lennollasi?
Valitse umami-painotteisia ruokia, kuten tomaattipohjaisia kastikkeita, kypsää juustoa tai lihalientä, koska niiden maku välittyy korkeudessa parhaiten.
Vältä makeita välipaloja ja virvoitusjuomia, sillä niiden maku latistuu melussa ja matalassa paineessa eniten.
Huolehdi riittävästä nesteytyksestä lennon aikana, sillä se auttaa pitämään limakalvot kosteampina ja tekee ruoasta maistuvampaa.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Kuumaan vai kylmään veteen? Elintarviketieteilijä kertoo, miksi kananmunan ja perunan säännöt ovat päinvastaiset
—
Otsikkovaihtoehdot:
1. Lennolla ruoka maistuu 30 prosenttia heikommin – kolme syytä, joista yksi ei liity ruokaan lainkaan
2. Miksi sama ruoka maistuu lentokoneessa erilaiselta? Elintarviketieteilijä selittää aistien kemian
3. Siksi tilaat lentokoneessa tomaattimehun – tutkijat selittävät makuaistisi kemian
Avainfraasi: lentokone ruoka maku erilainen
Avainsanat: lentokoneruoka, makuaisti, umami, tomaattimehu, lentokoneen melu, ilmanpaine, hajuaisti, Robin Dando, elintarviketiede, matkustaminen, lentokone, lentäminen,
