Maitolasi, piimäkannu ja margariinirasia kuuluivat ennen vanhaan ruokapöytään yhtä itsestään selvästi kuin lautaset.
Luonnonvarakeskuksen tuoreimman ravintotaseen mukaan suomalaisen kulutukseen oli viime vuonna tarjolla keskimäärin 127 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 78 kiloa lihaa ja 86 kiloa viljaa, ja luvut kuvaavat tarjolla ollutta määrää, johon sisältyy myös hävikkiä.
Kun vanhat ja uudet luvut asettaa rinnakkain, näkyviin tulee pöytä, joka muuttui kenenkään huomaamatta.
Piimäkannu seisoi pöydässä läpi koko aterian
Kannu nostettiin pöytään ruoan kanssa.
Piimä oli sitä ruokajuomaa, jota lapsi joko rakasti tai ei koskenut lasiin lainkaan.
Piimän ja kefiirin hankinta väheni Tilastokeskuksen kulutustutkimusten mukaan 23 litrasta noin kahdeksaan litraan henkilöä kohti vuosien 1966 ja 2016 välillä, ja sama suunta jatkuu tuotannossa: Luken mukaan piimää valmistettiin viime vuonna 35,8 miljoonaa kiloa, kun vuotta aiemmin määrä oli 37,6 miljoonaa kiloa.
Myös maitolasi oli osa kattausta
Ruokapöydässä oli aikanaan kaksi kysymystä: paljonko otat ja juotko maitoa vai piimää.
Maitopurkki kuului pöytään siinä missä leipäkori, eikä sitä haettu erikseen kenellekään.
Nestemaitoa oli viime vuonna ravintotaseessa noin 84 kiloa eli 82 litraa henkilöä kohti, kun huippuvuonna 1956 maitoa kului Ylen mukaan noin 379 litraa henkilöä kohti.
LUE LISÄÄ: Muistatko nämä 90-luvun arkiruoat? Kahdeksan klassikkoa, joista osaa syödään yhä
Margariinirasia kulki pöytään joka aterialla
Voi oli juhlaa ja margariini arkea, ja rasiaan kaivettiin veitsellä kuoppa aamiaisen aikana.
Terveysvalistus teki työnsä perusteellisesti, sillä Marttojen ruokavuosikatsauksen mukaan margariini syrjäytti voin suosituimman ruokarasvan paikalta.
Tilastokeskuksen aineistossa voita hankittiin vuonna 1966 noin 17 kiloa henkilöä kohti ja vuonna 2016 enää kaksi kiloa, ja viime vuonna voita oli ravintotaseessa 2,9 kiloa henkilöä kohti.
Mehu sekoitettiin itse kannussa
Tiiviste ja vesi yhdistettiin lasikannussa, ja lopputulos oli joko liian laimeaa tai niin vahvaa, että hampaita kirveli.
Kannu katosi keittiöstä, mutta mehu ei, sillä Tilastokeskuksen aineistossa tuoremehuja ja tuoremehujuomia hankittiin vuonna 1976 vajaat 10 litraa henkilöä kohti ja vuonna 2016 runsaat 23 litraa.
Marttojen katsauksen mukaan tölkkimehut, vesi ja virvoitusjuomat alkoivat horjuttaa maidon asemaa ruokajuomana jo 1980-luvulla.
Pullataikina nousi liinan alla
Kahvileipä tehtiin itse, ja lapsi tiesi tarkalleen, missä vaiheessa taikinaa sai maistaa.
Jauhojen, ryynien ja hiutaleiden hankinta väheni Tilastokeskuksen mukaan 57 kilosta noin 13 kiloon henkilöä kohti vuosien 1966 ja 2016 välillä.
Sokerin ja siirapin määrä putosi samassa ajassa 29 kilosta viiteen kiloon, ja Marttojen katsauksen mukaan vähenemiseen vaikuttivat valistus, hinnan nousu ja kotileivonnan väheneminen.
Peruna oli lisuke, josta ei keskusteltu
Perunat kuorittiin valmiiksi kattilaan, eikä kukaan kysynyt, olisiko tilalle pastaa.
Perunan hankinta putosi 84 kilosta 22 kiloon henkilöä kohti vuosien 1966 ja 2016 välillä.
Ero näkyy yhä ikäryhmien välillä, sillä Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaat yksinasuvat ja parit söivät perunaa noin 35 kiloa vuodessa, kun alle 45-vuotiailla määrä jäi vajaaseen kymmeneen kiloon.
Porkkanaraaste sai rinnalleen kiinankaalin
Salaattikulhossa oli porkkanaraastetta, ja juhlavuutta siihen sai rusinoilla.
Kiinankaali yleistyi Suomessa 1980-luvulla edullisena keskitalven raaka-aineena.
Tomaattia ja kurkkua hankittiin vuonna 1966 kumpaakin noin kaksi kiloa henkilöä kohti, mutta vuoteen 2016 mennessä tomaattia syötiin 14 kiloa ja kurkkua yhdeksän kiloa.
Mikro muutti aterian luonteen
Ruoka valmistui nopeammin kuin pöydän ehti kattaa, ja se näkyi siinä, miten yhdessä syötiin.
Marttojen katsauksen mukaan yhteiset ruokahetket harvenivat 1980- ja 1990-luvuilla, kun arkiruoan piti valmistua nopeasti ja valmisruokien käyttö lisääntyi.
Viikonloppuisin saman pöydän ääreen kokoonnuttiin edelleen, ja silloin kokeiltiin myös uusia makuja.
Tilalle tuli juustoa, broileria ja hedelmiä
Pöytä ei tyhjentynyt, vaan se täyttyi toisilla asioilla.
Juustoa oli viime vuonna kulutukseen tarjolla noin 27 kiloa henkilöä kohti, enemmän kuin koskaan aiemmin ravintotaseen historiassa, ja siipikarjanlihaa 30,9 kiloa sekä tuoreita hedelmiä noin 50 kiloa henkilöä kohti.
Kolmenkymmenen vuoden päästä joku muistelee samaan tapaan proteiinirahkaa ja avokadoa, eikä kukaan osaa nyt sanoa, kumpi niistä katoaa ensin.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Miksi suomalaiset unohtivat tämän perinneruoan – maailmalla siitä tuli iso hitti
