Suomi tunnetaan maailmalla saunasta, onnellisuudesta ja koulutusjärjestelmästä.
Mutta on olemassa yksi suomalainen ruoka, joka herättää ulkomaalaisissa lähes aina saman reaktion: ensin epäusko, sitten uteliaisuus, sitten fanaattinen ihailu.
Samaan aikaan sen kulutus kotimaassa on laskenut vuosi vuodelta.
Mämmi on maailmalla nousussa, mutta suomalaiset itse tuntuvat unohtaneen sen.
Mikä tekee mämmistä ainutlaatuisen
Mämmi on yksi harvoista elintarvikkeista, joita ei voi verrata mihinkään muuhun.
Sen maku on syvä, makea ja hieman kitkerä – fermentoitunut mutta tuttu, tumma mutta ei raskas.
Suomalaisessa ruokakulttuurissa mämmi on perinteisesti liitetty nykyään pääsiäiseen, mutta sen historia ulottuu vuosisatoja taaksepäin.
Valmistusprosessi on poikkeuksellinen: rukiinjauhoista tehty seos paistetaan hitaasti matalassa lämpötilassa useita tunteja.
Tämä pitkä kypsennysaika mahdollistaa luontaisen makeutumisen ilman lisättyä sokeria: tärkkelys hajoaa luontaisesti mallasentsyymien avulla.
LUE LISÄÄ: Tästä syystä Suomi on yhdeksättä kertaa maailman onnellisin
Maailmalla herääminen alkoi ruokabloggaajista
Viime vuosina ruokabloggaajat ja sisällöntuottajat ympäri maailmaa ovat löytäneet mämmin.
YouTube-videoilla ”trying Finnish food” -konseptia toteuttavat ulkomaalaiset reagoivat mämmiin lähes aina ensin kauhulla – musta väri ja epätavallinen koostumus – ja sitten hämmästyneellä myönteisyydellä.
Japanilaiset ruokamediat] ovat kirjoittaneet mämmistä löydön näkökulmasta: ruoka, jolla on syvä umami-profiili ja joka sopii fermentoitujen makujen arvostajille.
Ranskalaiset ja pohjoismaalaiset kokit ovat alkaneet kokeilla mämmiä fine dining -tarjoiluissa yhdistettynä esimerkiksi savustettuun kermaan tai happamiin marjoihin.
Fermentaatiotrendi selittää kansainvälisen kiinnostuksen
Fermentoitu ruoka on globaali trendi.
Kimchi, kombucha, hapankaali, miso: kaikki ovat nousseet marginaalista valtavirran tietoisuuteen.
BBC Good Foodin ja Bon Appétitin kaltaiset julkaisut esittelevät fermentoituja ruokia säännöllisesti terveystrendien kärkenä.
Mämmillä on sama DNA: syvä fermentoitu maku, luontainen prosessi, pitkä historia ja – yllättäen – se on myös luonnostaan vegaaninen.
Tieto, joka yllättää monen suomalaisenkin.
Mämmin terveysprofiili on yllättävän vahva
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan täysjyväruistuotteet kuuluvat suomalaisen ravitsemussuosituksen keskeisimpiin elementteihin.
Mämmi valmistetaan pääosin ruisjauhoista, ja se sisältää runsaasti kuitua, B-vitamiineja ja hivenaineita.
Perinteisesti mämmi syödään kerman ja sokerin kanssa, mikä lisää annoksen kalorimäärää.
Mutta ilman lisäyksiä – tai hapanmarjojen kanssa – se on yllättävän ravintorikas ja vähäenerginen ruoka.
Miksi suomalaiset ovat unohtaneet sen
On paradoksi, että samaan aikaan kun mämmi löytää faneja ulkomailla, sen kulutus Suomessa laskee.
Mämmi kärsii myös imagohaasteesta: se yhdistetään vahvasti pääsiäiseen eikä sitä tarjota ympäri vuoden.
Moni nuori suomalainen ei ole koskaan maistanut sitä tai on maistanut sen väärässä kontekstissa: kylmänä, suoraan purkista, ilman lisukkeita.
Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan nuorempien ikäluokkien ruokakulutusmenot ovat laskeneet selvästi, ja perinneruoat ovat tässä muutoksessa häviäjiä.
Mämmi kärsii myös imagohaasteesta: se yhdistetään vahvasti pääsiäiseen eikä sitä tarjota ympäri vuoden.
Ulkomainen katse voi auttaa näkemään uusin silmin
Ehkä maamme ulkopuolelta tuleva kiinnostus auttaa suomalaisia arvostamaan omaa perinneruokaansa uudelleen.
Se on tapahtunut ennenkin – suomalainen leipä, ruisnäkkileipä ja karjalanpiirakka ovat kaikki nauttineet kansainvälistä huomiota ennen kotimaista renessanssiaan.
LUE LISÄÄ: Miksi osa ihmisistä pysyy pitkään sinkkuna? Psykologien mukaan syy on yllättävän brutaali
