Jani Päivärinta väittää tietävänsä mitä nainen haluaa. Sen hän kertoo mielellään muillekin, kunhan hinnasta sovitaan. Pokaamisen opetuslapsia hän neuvoo riikinkukkoilemaan ja tanssimaan. Mutta tuleeko näistä wanna-be-naistenmiehistä koskaan iskijöitä?
Tilaisuuden alku muistuttaa maanalaisen uskonlahkon kokoontumista. Opetuslapset tapaavat opastajansa. Tapaamispaikka on viihtyisä kokoushuone Vantaan Kielotornin kattokerroksessa. Jani Päivärinta ottaa tutut tulijat vastaan halaamalla heitä.
“Rakastan sinua”, hän sanoo halatessaan.
Päivärintaa on helppo uskoa. Suurin osa 15 paikallaolijasta on maksanut Päivärinnan hypnoosi-istunnoista satasen tunnilta. Osa on sijoittanut hänen Mitä nainen haluaa -seminaareihinsa satoja euroja oppiakseen uusia iskutekniikoita.
“Toi on Jasper, se on naturaali”, vieressäni istuva Valtteri kuiskaa ja nyökkää Jasperin suuntaan.
Pelimiesyhteisön jargonissa naturaali tarkoittaa miestä, joka on luonnostaan taitava käsittelemään naisia, kykyjään tietoisesti ajattelematta. Naturaaleista puhutaan vähän samaan sävyyn kuin ylemmän rodun edustajista.Useimmat yhteisön jäsenet eivät ole naturaaleja. Siksi he ovat osa tätä yhteisöä.
Kun kaikki ovat paikalla ja kuulumiset vaihdettu, Päivärinta käy asiaan. Hän kertoo, että aikoo vaivuttaa koko joukon valvetilatranssiin ja syöttää meille ”alitajuisia installointeja”, jotka vaikuttavat positiivisesti menestykseemme naisten kanssa. Hän aloittaa kertomalla karanneesta koirasta, jonka otti kiinni ja auttoi kotiin.
“Emäntä kysyi, mistä tiesin osoitteen. Sanoin, etten tiennyt. Koira tiesi – minä vain pidin sen liikkeessä.”
Päivärinta puhuu englantia, koska istunto videoidaan ja video tulee myyntiin Päivärinnan verkkokauppaan. Pokaamista käsittelevät kirjat ja dvd:t ovat kansainvälistä bisnestä ja siksi yleensä englanninkielisiä. 44-minuuttisen istuntovideon hinnaksi tulee 99 euroa; vähemmän kuin Mitä nainen haluaa -dvd-boksin, 299 euroa.
Istunnon edetessä oloni muuttuu huomattavan levolliseksi. Se on vastoin ennakko-odotuksiani. Seuraavan tovin Päivärinta puhuu tekniikoista ja asenteista, joilla hänen mukaansa menestyy naisten kanssa.
Joukossa on epäilevä tuomas, muita vähän vanhempi, kolmissa- kymmenissä. Samalla kun Päivärinta kertoo, kuinka saada kaksi naista kerralla, Roope pyörittelee Valtterille silmiään, nyökkäilee Päivärinnan suuntaan ja pyörittää etusormea korvan ympäri.
“Roope on lähestynyt yli neljää tuhatta naista, luultavasti useampaa kuin kukaan Suomessa. Se kävelee 20 muijaa läpi tuosta vain”, Päivärinta kertoo tilaisuuden jälkeen.
Päivärinnan, 29, opettamat menetelmät perustuvat ulkomaisten pokausvalmentajien opetuksiin sekä Janin kokemuksiin. Viettelykuviot alkoivat kiinnostaa, kun hän erosi pitkästä parisuhteesta muutama vuosi sitten. Hulluina vuosinaan 2003–005 hän kaatoi omien sanojensa mukaan suurimman osan selättämistään 400 naisesta. Tietoa kertyi myös psykologisista tekniikoista, joilla vaikuttaa omaan ja muiden mieleen.
“Nämä jätkät käyttävät vuosia elämästään taitojensa kehittämiseen. He ovat opiskelleet psykologiaa, taikuutta, tanssia. He ovat mielenkiintoisimpia ihmisiä, joita maa päällään kantaa. Se on palvelus molemmille sukupuolille”, Päivärinta luonnehtii asiakkaitaan.
Joissain Päivärinnan mielenmuokkauspalveluissa maksu määräytyy asiakkaan omantunnon mukaan. Jani sanoo auttavansa ihmisiä monenlaisissa tavoitteissa.
“Uskon, että jokainen mies haluaa lopulta sen yhden, jonka kanssa perustaa perhe. Vaikka kuinka sanoisi, että on pelimies, sanon että paskat. Haluan, että ihmisillä on hyvä olo ilman ulkoista syytä. Arvostan onnellisuutta ja rakkautta. Niitä haluan saavuttaa ja antaa muille. Raha ei merkitse mulle mitään. Hyvä olo on tärkeämpää.”
Parin viikon kuluttua Päivärinta soittaa ja ehdottaa, että laittaisi myyntiin haastattelumme, jonka hän oli kuvannut. Dvd:n myyntihinta voisi olla viitisenkymppiä.
Parikymppinen Lassi hehkuu tyytyväisyyttä kamppilaisessa baarissa. Hän on juuri ollut Päivärinnan kahdenkeskisessä mielenmuutosistunnossa. Lassi on saanut riittävästi rohkeutta ostaa pienen punaisen pehmonallen pikkutakkinsa rintataskuun.
Kyse on riikinkukkoilusta, rohkeasta pukeutumisesta. Riikinkukkoilun tarkoitus on erottua, herättää naisen huomio ja antaa tälle aihe avata keskustelu.
Lassi vaikuttaa ylimieliseltä. Aivopesu siis toimii hänen tapauksessaan. Ylimielisyys ei kohdistu muihin ihmisiin; Lassin seurassa viihtyy. Se näyttää kohdistuvan lähinnä Lassin omiin epävarmuuksiin. Lassi kokee, ettei enää ole riippuvainen muiden mielipiteistä. Tällainen ylimielisyys on Suomen pokausskenen tavoitelluimpia ominaisuuksia.
“Just don’t give a fuck”, Lassi toistaa uuden mottonsa.
Lassin kehityskaari on yhteisön piirissä tyypillinen. Ensin hän on löytänyt netissä julkaistun Pelimiehen käsikirjan. Teoksen keskeisiä opetuksia on, että naiseen ei – vastoin yleistä käsitystä – vetoa kohteliaisuus.
Sanotaan, että itseään arvostavaa kaunotarta ei vietellä tarjoamalla siideriä ja kehumalla tämän ulkonäköä. Samaa yrittää samana iltana kymmenen muuta miestä. Kaunotar ei aio maata näiden kaikkien kanssa. Hän haluaa miehen, joka on erilainen kuin muut. Käsikirjan mukaan parhaat tulokset tuovat itsevarmuus, röyhkeys ja välinpitämättömyys pokauksen lopputuloksesta.
Pelimiehen käsikirjan jälkeen Lassi on perehtynyt ulkomaisten pokausgurujen menetelmiin ja saanut joltain kutsun suljetulle Pelimies-nettifoorumille, jolla reilut sata käyttäjää jakaa näkemyksiään pokaamisesta. Hän käyttää paljon aikaa alitajuntansa muokkaamiseen itsesuggestioilla ja mielikuvaharjoituksilla.
“Me vitsailtiin jätkien kanssa, että susta vois tulla Suomen Strauss”, Lassi sanoo minulle.
Strauss on musiikkikirjoittaja, joka teki pohjoisamerikkalaisen viettelykulttuurin tunnetuksi kirjallaan Pelimies. Siinä Strauss kertoo, kuinka hänestä kehittyi maailmanluokan naistenkaataja.
“Mee avaamaan toi setti”, Lassi kehottaa. Toisin sanoen hän pyytää minua lähestymään osoittamaansa tyttöryhmää siten, että käyttäisin hyväkseni pokausguru Mysteryn kehittämää menetelmää.
Kieltäydyn.
“Eikö tunnukin rinnan kohdalla sellainen ahdistuksen polte, kun pitäisi lähestyä vieraita ihmisiä”, Lassi kysyy.
Bisse siellä vain polttelee, sanon.
Lassin kaveri Teemu pomppaa pystyyn, kävelee tyttöjen luo ja juttelee näille muutaman minuutin. Puhelinnumeroita ei vaihdeta, mutta se ei olekaan pelin päämäärä.
Tarkoitus on lähestyä mahdollisimman montaa naista. Vain näin voi päästä sosiaalisista estoista ja oppia kaiken tarvittavan sosiaalidynamiikasta. Tällä matkalla naisen saaminen sänkyyn on pelkkä välietappi, bonuspalkinto. Tai ainakin tähän voi tyylikkäästi vedota, jos päätyy aamuyöllä kotiin tyhjin käsin.
Poikien vaatteet ovat värikkäät, mutta kaulasta ylöspäin Lassi ja Teemu ovat ihan tavallisen näköisiä nuoria miehiä. Kaksi kaljupäätä, pienempi ja isompi. Vähän kuin Kummeli-hahmot Tero Nuppi ja Esa Nahka. Useimmat maailmankuulut ammattipokaajatkin ovat tavallisen näköisiä, jopa rumia. He painottavat e-kirjoissaan sitä, että nainen ihastuu miehessä aivan muuhun kuin ulkonäköön.
Naistarjoilija, ei ruma eikä kaunis, tuo Teemulle oluen talon piikkiin ja kehottaa juomaan ”tällä kertaa nopeammin”. Työvuoronsa päätyttyä hän istuu pöytäämme. Teemu kiusoittelee tätä itsevarman oloisesti. Monet Teemun repliikit ovat opeteltuja, mutta ne kuulostavat luontevilta.
“Näytä joku hassu ilme”, Vesa sanoo tarjoilijalle odottamatta. Tarjoilija kieltäytyy, tumppaa tupakan ja poistuu.
“Muistatko, kun tavattiin ekan kerran”, Teemu kysyy Vesalta. ”Sanoin, että naisjuttuja ei sitten keksitä tässä porukassa.”
“Mitä sä muuten tarkoitit sillä”, Vesa tivaa epäluuloisena.
Vesa on yhteisön tulokaspolvea. Kysyn Vesalta, kuinka taitavana pelurina hän pitää itseään.
“Riippuu, mitataanko tulosten perusteella. Tuloksia ei vielä ole, mutta sisäpeli alkaa olla kunnossa. Kohta ei voi enää hillitä tulosten tulvaa.”
Sisäpelillä hän tarkoittaa asenteita ja uskomuksia, jotka näkyvät ulospäin itsevarmuutena. Vesa arvelee, että sisäpelin lisäksi tuloksia tuo seikkailullinen elämäntapa. Sekä tietenkin ulkopeli eli ulkoaopetellut avausrepliikit, tarinat, taikatemput jenejene.
“Kerro kuinka se mimmi on sulla tossun alla”, Teemu sanoo Mikolle.
19-vuotiasta Mikkoa ihaillaan monessakin mielessä. Hänellä on pituutta pari metriä ja kroppa kuin toimintaleffan sankarilla. Vyötäröltä roikkuu kaksi geishakuulaa, ja siitä ylöspäin kaikki on vaaleanpunaista: cowboy-hattu, harteilla pörhöttävä höyhenpuuhka ja kauluspaita, samanlainen kuin Teemulla. Kertomansa perusteella Mikko on todella sisäistänyt, mitä on välinpitämättömyys.
“Mä olin jättänyt sen mitään sanomatta yksin kauppaan ja lähtenyt salille. Siltä tuli joku haista paska -viesti. En vastannut. Myöhemmin tuli viesti: ’Tuun teille, mutta tosta hyvästä et saa seksiä pariin tuntiin.’ En vastannut. Seuraava viesti: ’Ei kun neljään tuntiin.’”
“Kauanko meni kun sä pääsit paneen sitä”, Teemu kysyy.
“Ehkä vartti.”
Pöytäseurue räjähtää nauruun.
Koko monituntisen keskustelun aikana kaverukset puhuvat keskenään vain pokaamisesta ja itsensä kehittämisestä. Itsensä kehittämisellä he tarkoittavat elämänmuutoksen tavoittelua.
Peluri painottaa, että hän pyrkii olemaan itsevarma ja energinen elämän kaikilla osa-alueilla. Olisihan hölmöä olla olevinaan naisia kohtaan välinpitämätön, jos on tehnyt hirveästi työtä ollakseen tarpeeksi välinpitämätön ja tämän ainoa tarkoitus olisi miellyttää naisia.
Kuitenkin valtaosa keskivertopelurin opiskelemista ominaisuuksista toimii pelurin mielestä juuri naisrintamalla. Pelimies-foorumilla listattuja alfauroksen piirteitä ovat esimerkiksi matala ääni, rytmitetty puhe, hitaat ja harkitut liikkeet, huumori ja hyvä ryhti. Gurut opastavat ottamaan mallia esimerkiksi James Bondin kehonkielestä.
Roope on Päivärinnan kurssin primus ja epäilevä tuomas. Se, joka kurssilla pyöritteli päätään.
”Olen ollut viime aikoina skeptinen touhua kohtaan. Ainakin Jenkeissä on geimaajia, joiden koko sosiaalinen elämä pyörii pokaamisen ympärillä”, Roope sanoo.
On heitä Suomessakin:
“Välillä huvittaisi lähteä onkimaan tai pelaamaan fudista. Mutta niitä kavereita ei enää ole, kun on panostanut muihin juttuihin”, kertoo Valtteri.
Roopen mukaan voidaan puhua pakkomielteestä, jos tuntee velvollisuudekseen lähestyä jokaista viehättävää naista.
“Itsellänikin oli aika voimakas pakkomielle muutama vuosi sitten. Enkä mä siitä kokonaan ole päässyt. Suurimmalla osalla ihmisistä on tavoitteena olla tasapainoinen ja löytää joku, jonka kanssa viihtyy. Jos pokaa pönkittääkseen itsetuntoaan, silloin pohjalla on itsetunnon vajaus.”
Roopellakin on vajauksensa.
“Mulla on tietynlainen arvottomuuden kokemus, joka liittyy perhetaustoihin. Olen kokenut, että rakkaus pitää ansaita olemalla hyvä erilaisissa asioissa. Naismaailman onnistumiset ovat jossain määrin parantaneet itsetuntoa, ainakin verrattuna siihen tilanteeseen, kun ei ollut mitään menestystä. Myös työ on tuonut onnistumisen elämyksiä. Mulle on tärkeää, että nautin työstäni ja olen siinä hyvä.”
Roopen lähestymistapa on yleensä suora.
“Saatan mennä sanomaan, että moi, haluaisin tutustua suhun.”
Hän arvioi partnereittensa määräksi 100. Roopen menetelmä perustuu enemmän tilastotieteeseen kuin taitoon. Jos hänellä on takanaan 4 000 lähestymistä, onnistumisprosentti on korkeintaan 2,5. Tai nolla, jos mittarina on Roopen tavoite.
“Pointtini on löytää joskus joku, jonka kanssa viettää onnellista elämää. Mieletön määrä kaatoja ei tee ihmistä onnelliseksi, vaikka olen joskus saattanut kuvitella niin. Takanani on muutaman kuukauden seurustelusuhteita. Molemminpuolista rakastumista en ole kokenut.”
Roope ottaa taskustaan muistilapun ja vilkaisee, mitä halusi sanoa haastattelun päätteeksi.
“Miehille opetetaan, että ei saa näyttää tunteitaan ennen kuin nainen on näyttänyt ne. Sanotaan, että pitää olla välinpitämätön eikä saa mennä tolaltaan mistään. Jos niin pitkälle pääsee, on vaikeaa nauttia aidosta läheisyydestä.”
Pelimieskulttuurin historia
- 700-300 eKr: Erilaiset viettelijähahmot antiikin Kreikan tarustossa.
- 1665: Molièren näytelmä Don Juan ensi-illassa.
- 1725: Venetsialainen kirjailija ja naisseikkailija Giacomo Casanova syntyy.
- 1930-luvun loppu: Psykopaatiksi luokiteltu Ruben Oskar Auervaara huijaa kymmeniltä naisilta rahaa käyttäen hyväkseen muun muassa tekaistuja identiteettejä.
- 1970: Eric Weberin iskemisopas How to Pick Up Girls julkaistaan. Kirjaa pidetään nykyaikaisen pokauskulttuurin alkusysäyksenä.
- 1988: Ross Jeffriesin opas How to Get the Women You Desire into Bed ilmestyy. Yhdysvaltoihin muodostuu maanlaajuinen viettely-yhteisö Jeffriesin oppien ja internetin myötä.
- 2001: Mystery alkaa opettaa kehittämäänsä iskumenetelmää. Muutamaa vuotta myöhemmin hän on maailman jäljitellyin ammattipokaaja.
- 2003: Pelimiehen käsikirja julkaistaan netissä.
- 2005: Aihe saa laajaa julkisuutta, kun Neil Straussin kirja The Game ilmestyy.
- 2006: The Gamen suomennos ilmestyy nimellä Pelimies. Pokaamisesta alkaa tulla Suomessakin yhteisöllinen alakulttuuri.
Päivärinnan bisnes
Vartijoiden opettajana toiminut Jani Päivärinta ryhtyi tänä vuonna kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Hän ennakoi yrityksensä liikevaihdoksi 100 000 euroa. Kahdelta viimeisimmältä kuulta se on ollut yhteensä 5 000 euroa. Päivärinnan tulot koostuvat pääosin hänen järjestämistään kursseista. Kolmepäiväinen What women want -kurssi maksaa lähes 300 euroa. Päivärinnalla on myös nettikauppa osoitteessa shop.janipaivarinta.com
Muita alan miehiä
- Franco: 45-vuotias helsinkiläismies, joka toimii konsulttina useilla psykologian erikoisaloilla. On kirjoittanut e-kirjan Manual of Seduction for Single Men, Husbands & Players. Opettaa iskemistä myös puhelimitse ja Skypessä.
- Ranki, Marko: Pelimiehen käsikirjan kirjoittaja ja Pelimies-nettifoorumin ylläpitäjä. Tekee yhteistyötä Jani Päivärinnan kanssa.
Huorahtavia vonkaajia vai tosimiehiä?
Mitä mieltä olet pelimiehistä? Onko maine miehelle pahaksi? Onko sinuun iskenyt sellainen? Oletko tai haluaisitko olla peluri?
Keskustelu jatkuu osoitteessa www.city.fi
