Aamupala on yksi ravitsemustieteen tutkituimmista aiheista – ja samalla kiistellyimmistä.
Pitäisikö syödä heti herättyään?
Entä paljon puhuttu paastoaika?
Onko aamupalalla väliä?
Suomalaistutkijat löysivät vastauksen, joka sivuuttaa nämä kaikki kysymykset: ratkaisevaa ei ole se, mitä syöt, vaan miten.
Suoli-aivoakseli on aktiivisimmillaan aamulla
Suolisto ja aivot viestivät jatkuvasti vagushermon kautta; yhteyttä kutsutaan suoli-aivoakseliksi.
Tämä yhteys on erityisen aktiivinen aamulla, kun elimistö käynnistyy yön jälkeen.
Suolistossa tuotetaan noin 95 prosenttia kehon serotoniinista, ja aamuaterian aikainen hermoston tila vaikuttaa suoraan siihen, miten tehokkaasti nämä välittäjäaineet toimivat.
Turun yliopiston tutkijat havaitsivat osana laajempaa suolistomikrobiomitutkimusta, että aamuaterian syöntitapa – nopeus, keskittyminen ja ympäristö – vaikuttaa suolistohormonien eritykseen tavalla, joka ulottuu energiatasoihin ja kognitiiviseen suoriutumiseen aina iltapäivään asti.
Mitä kiireinen aamupala tekee keholle
Kun syöminen tapahtuu kiireessä ja ärsykkeiden keskellä, hermosto on sympaattisessa tilassa, eli niin sanotussa ”taistele tai pakene” -moodissa.
Tässä tilassa suoliston verenkierto vähenee ja ruoansulatus heikkenee.
Parasympaattinen hermosto, joka vastaa ruoansulatuksesta, toimii parhaiten levossa ja rauhallisessa ympäristössä.
Tutkimukset osoittavat, että sama ruoka imeytyy eri tavalla riippuen syöntiolosuhteista: insuliinivaste vaihtelee, kylläisyyshormonit erittyvät eri rytmissä ja verensokeri käyttäytyy eri tavoin.
LUE LISÄÄ: Suomi unohti tämän perinneruoan – maailmalla siitä tuli hitti
Koeryhmän tulokset kolmessa viikossa
Turun yliopiston tutkimuksessa koeryhmä söi aamupalaansa 15–20 minuuttia istuen ilman ruutua tai puhelinta.
Kolme viikkoa myöhemmin he raportoivat:
– Selvästi tasaisemman energiatason klo 14–16, jolloin väsymys tyypillisesti iskee
– vähemmän makeanhimoa iltapäivällä
– paremmaksi koetun keskittymiskyvyn aamussa.
Kontrolliryhmä söi täsmälleen saman aamuaterian, mutta nopeasti ja puhelinta selaten.
Ero ei siis ollut ruoassa, vaan syöntitavassa.
Mitä ruutuvapaa aamu tarkoittaa käytännössä
Tutkijat eivät vaadi meditoivaa hiljaisuutta tai tuntia täydellistä läsnäoloa.
Löydösten perusteella 15 minuuttia ilman näyttöä riittää käynnistämään parasympaattisen tilan.
Tämä ei tarkoita hiljaista yksinäisyyttä: voit jutella perheen kanssa, katsella ulos tai kuunnella musiikkia.
Ratkaiseva tekijä on, ettei aivoja kuormiteta uutisilla, somella tai töihin liittyvällä sisällöllä juuri ennen tai ruokailun aikana.
Mindful eating -tutkimusten mukaan tietoinen syöminen ilman häiriöitä on yksi johdonmukaisimmin toistuvista painonhallinnan ja ruoansulatuksen parantajista.
Lisäksi se on helpommin saavutettavissa kuin dieetit ja kestävämpi kuin kuurit.
Myös suomalainen perinne on aina tiennyt tämän
Kiinnostavaa kyllä, tämä tutkimuslöydös selittää myös sen, miksi perinteinen suomalainen aamupalakulttuuri – rauhallinen, pöydässä istuen, ilman kiirettä – on toiminut vuosikymmeniä.
Kansallinen FINRISKI-tutkimus osoittaa, että suomalaisilla on perinteisesti ollut yksi Euroopan terveellisimmistä aamiaisrutiineista, ja tämä voi olla yksi selittävä tekijä.
LUE LISÄÄ: Hehkutetuimmat aamupalat Helsingissä juuri nyt – Helsinki
