Uusi kansainvälinen tutkimus paljastaa, että ihmiskunnalla on hämmentävän yhtenäinen maku siitä, mikä tuoksuu hyvältä ja mikä saa vatsan kääntymään ympäri.
Hajuvesiteollisuus ja deittioppaat ovat pitkään väittäneet, että tuoksumieltymykset ovat täysin opittuja ja kulttuurisidonnaisia asioita.
Meidät on aivopesty uskomaan, että se mikä tuoksuu hyvältä Helsingissä, saattaa etoa jotakuta toisella puolella planeettaa.
Tämä sitkeä käsitys on kuitenkin juuri osoitettu vääräksi, sillä tutkijat matkustivat maailman eristyneimpien ihmisryhmien luo selvittääkseen totuuden biologisestamme koodistamme.
Tulokset osoittavat, että nenäämme ohjaa jokin paljon alkukantaisempi voima kuin kasvuympäristömme.
Mutta minkälainen tuoksu sopii ihmisten nenään lähes kaikkialla maailmassa?
LUE LISÄÄ: Voiko hajuvettä suihkauttaa kaulalle? Somessa leviävä väite säikäytti monet
Eristetyt nenät saman testin edessä
Arvostetussa Current Biology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa testattiin yhteensä 235 ihmistä hyvin erilaisista taustoista.
Mukana oli niin länsimaisten suurkaupunkien asukkaita kuin yhdeksän alkuperäiskansojen yhteisöä, joilla ei ole ollut käytännössä mitään kosketusta oman kulttuurinsa ulkopuolisiin tuoksuihin tai teollisiin elintarvikkeisiin.
Tutkijat halusivat selvittää, reagoivatko kaikki ihmiset hajumolekyylien kemialliseen rakenteeseen samalla tavalla, vai määrittääkö kulttuuri sen, mitä pidämme miellyttävänä.
Kulttuurin romutus tuoksutestissä
Karolinska-instituutin kliinisen neurotieteen laitoksen tutkija Artin Arshamian ryhmineen havaitsi, että kulttuuritaustalla on hämmästyttävän vähän tekemistä sen kanssa, mistä hajusta pidämme.
Eri puolilta maailmaa kotoisin olevat ihmiset laittoivat testatut tuoksut lähes identtiseen järjestykseen miellyttävyyden mukaan.
Ratkaiseva tekijä onkin itse hajumolekyylin rakenne, joka määrää noin 41 prosenttia siitä, miten aivomme sen ottavat vastaan.
Mutta mikä haju sitten kruunattiin maailman parhaaksi?
Universaali voittaja yllättää simppeliydellään
Kun kaikki eri puolilta maapalloa annetut pisteet laskettiin yhteen, maailman miellyttävimmäksi tuoksuksi valikoitui vanilja, ja kakkossijalle ylsi persikkainen etyylibutyraatti.
Vanilja ei välttämättä ollut jokaisen yksittäisen testiosallistujan ykkössuosikki, mutta globaalisti se keräsi kaikkein tasaisimmat ja korkeimmat arviot yli kulttuurirajojen.
Seuraavaksi tutkijoiden oli kuitenkin selvitettävä asteikon toinen pää.
Inhokkituoksulla on yhteys hikisiin varpaisiin
Siinä missä vanilja yhdisti ihmiskuntaa positiivisesti, listan hännille jäi isovaleriaanahappo.
Tämä molekyyli muodostaa merkittävän osan jalkahien ominaistuoksusta, vaikka samaa happoa esiintyy myös juustossa, soijamaidossa ja omenamehussa.
Tämä haju koettiin universaalisti kaikkein vastenmielisimmäksi riippumatta siitä, oliko testattava henkilö elänyt koko elämänsä sademetsässä vai urbaanissa betoniviidakossa.
Geenit ja oppiminen jakavat mielipiteet
Vaikka hajumolekyylin rakenne määrittää suuren osan reaktiostamme, yksilöllisiä eroja esiintyy silti jokaisen ryhmän sisällä.
Tutkimuksessa kerrotaan, että noin 54 prosenttia tuoksukokemuksestamme selittyy yksilöllisillä tekijöillä, kuten henkilökohtaisella historiallamme tai uniikilla geneettisellä perimällämme.
Meillä kaikilla on siis oma henkilökohtainen tuoksukarttamme, mutta sen perusrakenne on hitsattu kiinni koko lajimme yhteiseen evoluutioon.
Mitä aivoissa tapahtuu seuraavaksi?
Tämän biologisen vakion löytyminen avaa täysin uusia ovia sille, miten voimme hyödyntää tuoksuja mielialan ja käyttäytymisen muokkaamisessa.
Seuraavassa vaiheessa tutkijat aikovat selvittää, mitä aivoissa tarkalleen ottaen tapahtuu silloin, kun universaalisti miellyttävät hajut aktivoivat hermostomme.
Vaniljan voittokulku hajuvesiosastoilla ei siis ole sattumaa, vaan puhdasta, neurobiologista manipulointia.
LUE LISÄÄ: Tutkijat löysivät, miksi jotkut ihmiset eivät koskaan lihoa
