Suomalaiset ovat tunnetusti säästäväistä kansaa, mutta säästöpaikan valinnassa moni pelaa varman päälle – ehkä liiankin.
Pankki- ja sijoituspalveluja tarjoavan Revolutin tuoreen selvityksen mukaan suomalaisilla kotitalouksilla on noin 75 miljardia euroa tavallisilla käyttötileillä.
Luku on peräisin Revolutin 10. syyskuuta julkaisemasta Euroopan varallisuusvuotoindeksi -selvityksestä.
Helpponostoisia tilejä
Selvityksessä tarkastellaan niin sanottuja yön yli -talletuksia eli käytännössä tilejä, joilta rahat voi nostaa koska tahansa.
Suomalaisten käteisen ja pankkitalletusten kokonaismääräksi selvitys ilmoittaa noin 135 miljardia euroa.
Tästä potista yli puolet lepää matalakorkoisilla tai korottomilla käyttötileillä.
LUE LISÄÄ: Liki 40 prosentilta suomalaisista puuttuu taloudellinen puskuri – ero muihin Pohjoismaihin on karu
Kaikilla ei suinkaan ole tuhansia euroja
Rahavuori ei jakaudu tasaisesti kaikkien kesken.
Revolutin heinäkuussa tekemän kyselyn mukaan 26 prosentilla suomalaisista ei ole lainkaan perinteisiä säästöjä.
Käyttötileillä makaavat miljardit ovat siis kasautuneet selvästi pienemmälle joukolle.
10 000 euroa ei vuoden päästä ole yhtä paljon
Käyttötilillä on psykologisesti mukava ominaisuus: kymppitonni näyttää huomenna edelleen 10 000 eurolta.
Inflaatio ei käy yön aikana nappaamassa seteleitä tililtä.
Rahan ostovoimalle voi silti tapahtua jotain.
Jos hinnat nousevat 1,8 prosenttia vuodessa eikä säästöille kerry lainkaan korkoa, samalla 10 000 eurolla saa vuoden kuluttua ostettua vähemmän.
Revolutin käyttämällä 1,8 prosentin inflaatio-oletuksella vaikutus vastaa noin 180 euroa vuodessa 10 000 euron säästöille.
Tilillä näkyvä summa ei siis varsinaisesti pienene, vaan sen ostovoima, eli arvo heikkenee.
Inflaatiosta löytyy Suomessa kaksi eri lukua
Suomessa inflaatiosta voi nähdä samaan aikaan kaksi erilaista lukua.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansallinen inflaatio oli elokuussa 2025 vain 0,5 prosenttia.
EU-maiden vertailussa käytettävä kuluttajahintaindeksi näytti samaan aikaan 2,2 prosenttia.
Ero johtuu siitä, että mittarit laskevat asioita hieman eri tavalla, ja EU:n mittarissa eivät ole mukana esimerkiksi omistusasumiseen liittyviä menoja samalla tavalla kuin Suomen kansallisessa indeksissä.
Kymppitonni määräaikaistilille
Revolut vertaa tavallisella tilillä lepäävää rahaa myös vuoden määräaikaistalletukseen.
Selvityksessä tällaisen talletuksen korkona käytetään 2,4 prosenttia.
Jos hinnat nousisivat samaan aikaan 1,8 prosenttia, korko voittaisi inflaation 0,6 prosenttiyksiköllä.
Kymmenentuhannen euron kohdalla puhutaan yksinkertaistettuna noin 60 eurosta.
Osakemarkkinoiden 666 euroa kuulostaa houkuttelevalta – mutta jarrua pitää painaa
Selvityksen raflaavin vertailu syntyy osakemarkkinoista: Revolut käyttää esimerkkinä MSCI Europe -indeksiä seuraavaa ETF:ää, jonka keskimääräiseksi vuosituotoksi kymmenen vuoden ajalta selvitys ilmoittaa 9,06 prosenttia.
Se on 6,66 prosenttiyksikköä enemmän kuin selvityksessä käytetty määräaikaistalletuksen korko. Kymmenentuhannen euron kohdalla erotus tekee 666 euroa vuodessa.
Mutta euroja ei voi pitää lupauksena tulevasta tuotosta. Pankkitalletus ja osakesijoitus ovat eri riskitason vaihtoehtoja, ja osakkeiden arvo voi myös laskea.
Yli puolet ei tiedä, mitä omien säästöjen ostovoimalle tapahtuu
Revolutin kysely paljastaa ristiriidan.
Rahaa saatetaan seurata tarkasti, mutta sen ostovoiman muutosta tunnetaan huomattavasti huonommin.
Kyselyn mukaan 54 prosenttia suomalaisista joko arvioi säästöjensä inflaation jälkeisen tuoton väärin tai ei tunne sitä lainkaan.
Eikä ihme: verkkopankki kertoo saldon sentilleen, mutta ei näytä vieressä, kuinka paljon samalla summalla saa vuoden kuluttua.
Yksinkertaistettuna kannattaa verrata kahta asiaa: paljonko säästöille saa korkoa ja paljonko hinnat nousevat.
Jos hinnat nousevat korkoa nopeammin, rahan ostovoima heikkenee.
Pankkisuhteessa suomalainen vaikuttaa varsin uskolliselta
Parempi korko ei myöskään saa suomalaisia kovin helposti pakkaamaan laukkujaan.
Kyselyyn vastanneista säästäjistä 67 prosenttia kertoi, ettei ole koskaan vaihtanut pankkia paremman tuoton vuoksi.
Moni haluaa pitää palvelunsa tutussa pankissa, ja osa kokee vaihtamisen liian työlääksi.
Helppous näyttää siis voittavan ainakin osan mahdollisesta lisätuotosta.
Sijoittamisessa pelottavat ennen kaikkea riskit
Kaikki käyttötileillä oleva raha ei tietenkään kuulu osakemarkkinoille.
Käyttötilillä pidetään syystäkin rahaa laskuihin, arjen menoihin ja yllättäviin tilanteisiin.
Revolutin kyselyssä sijoittamisen suurimmaksi esteeksi nousi juuri riski, jonka mainitsi 25 prosenttia vastaajista. Tiedon puutteen mainitsi 22 prosenttia.
Silti kiinnostusta löytyi: 44 prosenttia kertoi olevansa valmis aloittamaan sijoittamisen, jos sen voisi tehdä pienillä summilla.
75 miljardia ei siis ole jättimäinen sijoituspotti, joka vain odottaa siirtämistä
Revolut arvioi, että jos käyttötileillä olevia 75 miljardia euroa siirtyisi hajautetusti pääomamarkkinoille, talouteen voisi kanavoitua vuosittain noin viisi miljardia euroa kasvupääomaa.
Luku on kuitenkin laskennallinen arvio, ei ennuste siitä, mitä suomalaiset todellisuudessa tulevat tekemään.
Eikä koko 75 miljardin euron siirtäminen sijoituksiin olisi muutenkaan järkevä lähtökohta.
Kotitaloudet tarvitsevat helposti käytettävissä olevaa rahaa jokapäiväisiin menoihin ja taloudelliseksi puskuriksi.
Selvityksen kiinnostavin havainto on lopulta paljon arkisempi: tilillä näkyvä euromäärä ja rahan todellinen arvo eivät ole sama asia.
Raha voi näyttää pysyvän verkkopankissa paikallaan samalla, kun sen ostovoima muuttuu.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
