Kolme palaa ruisleipää, lautasellinen puuroa ja desi ohrasuurimoita.
Sen verran täysjyvää suomalaisen pitäisi syödä joka päivä.
Naisista siihen yltää kaksi prosenttia, miehistä 11.
Vähäinen täysjyvä on suositusten mukaan suurin ravintoperäinen riski
Kansalliset ravitsemussuositukset eivät kaunistele asiaa.
Niiden mukaan vähäinen täysjyväviljan käyttö on Suomessa ja Pohjoismaissa merkittävin sairauden takia menetettyjä elinvuosia selittävä ravintotekijä.
Se on myös tärkein sepelvaltimotaudin sekä paksu- ja peräsuolen syöpien tautitaakkaa selittävä ravintotekijä.
LUE LISÄÄ: Antibioottikuuri muutti painosi ja suolistosi – suomalainen tutkimus kertoo miksi
Tavoite on 90 grammaa päivässä
Vuoden 2024 suosituksissa täysjyväviljalle annettiin ensimmäistä kertaa määrällinen tavoite.
Ruokaviraston mukaan täysjyväviljavalmisteita suositellaan 90 grammaa kuivapainona päivässä.
Ruis ja kaura ovat suomalaisten pääasialliset täysjyväviljat, ja niiden tärkeimmät lähteet ovat ruisleivät ja puurot.
Puolet syödystä viljasta on vähäkuituista vehnää
Viljaa suomalaiset syövät kyllä runsaasti.
Naiset käyttävät viljaa keskimäärin 111 grammaa ja miehet 149 grammaa päivässä.
Siitä noin puolet on kuitenkin pidemmälle prosessoitua vähäkuituista vehnää.
Hyödyt tunnetaan, mekanismi ei
Täysjyvän saanti on väestötasolla yhteydessä pienempään kokonaiskuolleisuuteen.
Yhteys on havaittu myös paksu- ja peräsuolen syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen.
Kyse on väestötason yhteyksistä, jotka eivät yksin osoita syy-seuraussuhdetta.
Ruisleipä muutti koehenkilöiden serotoniinipitoisuutta
Yhtä mahdollista mekanismia on selvitetty Itä-Suomen yliopistossa.
Koehenkilöt söivät ensin neljä viikkoa vähäkuituista vehnäleipää ja sen jälkeen neljä viikkoa joko täysjyväruisleipää tai ruiskuidulla täydennettyä vehnäleipää.
Ruisleipäjakson jälkeen veren serotoniinipitoisuus oli matalampi kuin vehnäleipäjakson jälkeen.
Serotoniini ei tässä tarkoita mielialaa
Löydöksen voi helposti ymmärtää väärin.
Suolistossa syntyvä serotoniini pysyy erillään aivojen serotoniinista ja osallistuu ruoansulatuskanavan toiminnan säätelyyn.
Tutkimus ei siis kerro mitään ruisleivän vaikutuksesta mielialaan.
Löydös on vihje, ei todiste
Tulokset julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä vuonna 2019.
Tutkijat esittivät serotoniinimuutoksen mahdolliseksi osaselitykseksi täysjyvän terveyshyödyille, mutta eivät osoittaneet, kumpi suunta on terveyden kannalta edullinen.
Juuri tämän selvittäminen jää jatkotutkimuksille.
Näin 90 grammaa kertyy päivässä
Suosituksen saavuttaminen ei vaadi ruokavalion remonttia.
Ruokaviraston esimerkissä päivän määrä kertyy lautasellisesta kaurapuuroa, kolmesta täysjyväruisleipäpalasta ja noin desilitrasta kypsennettyjä ohrasuurimoita.
Suomalaisesta ruokapöydästä nämä löytyvät jo valmiiksi.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Yhtä hyvä valinta kuin ruisleipä? Idea maailman ensimmäiseen ruiskarkkiin syntyi sairaalapedissä
