Lapsi poimii pihalta sienen ja maistaa sitä.
Se ei ole poikkeustapaus vaan sienitilaston tavallisin tilanne.
Toiseksi yleisintä on, ettei kukaan edes tiedä, mikä sieni tuli syödyksi.
Yli puolessa tapauksista laji jäi tuntemattomaksi
Myrkytystietokeskuksen vuositilaston mukaan sieniin liittyviä myrkytyskyselyjä kirjattiin vuonna 2025 yhteensä 675.
Niistä 357 eli 52,9 prosenttia koski tuntematonta sientä.
Seuraavaksi yleisin oli punakärpässieni 71 kyselyllä, ja korvasientä koski 21 kyselyä.
LUE LISÄÄ: Tätä moni ei tiedä: Vartti auringossa tekee sienestä D-vitamiinipommin
Lähes puolet kyselyistä koski alle kuusivuotiaita
Sienikyselyt eivät ole pääosin sienestäjien kyselyjä.
Alle kuusivuotiaita koski 332 kyselyä eli lähes puolet kaikista sienitapauksista.
Koko tilastossa alle kuusivuotiaiden myrkytysaltistuksista 99,8 prosenttia luokiteltiin tapaturmiksi.
Oireita oli joka kolmannessa tapauksessa
Suurin osa sienikyselyistä ei koskenut oireilevaa ihmistä.
Oireisia oli 209 tapausta eli 31 prosenttia.
Luku kuvaa tilannetta soittohetkellä, ei myrkytyksen lopullista vakavuutta.
Oireet kasautuvat tutuimpiin ruokasieniin
Lajikohtainen erittely tuottaa yllätyksen.
Kantarellia koski kymmenen kyselyä, ja kaikissa kymmenessä soittaja ilmoitti oireista.
Punikkitateista 13 kyselystä 12 ja suppilovahveroista 20 kyselystä 16 koski oireilevaa henkilöä.
Vaarallisimmissa lajeissa oireita oli harvemmin
Kuolemanvaarallisten lajien luvut näyttävät päinvastaisilta.
Valkokärpässientä koski 19 kyselyä, joista kuudessa oli oireita, ja suippumyrkkyseitikkiä 14 kyselyä, joista kolmessa.
Ero selittyy todennäköisesti sillä, että tunnetusta myrkkysienestä soitetaan varmuuden vuoksi heti, kun taas tutuksi luullusta ruokasienestä soitetaan vasta oireiden alettua.
Korvasieni erottuu joukosta
Yksi kaupan hyllyltä löytyvä laji käyttäytyy tilastossa poikkeuksellisesti.
Korvasientä koskeneesta 21 kyselystä 14, eli kaksi kolmasosaa, koski oireilevaa henkilöä.
Korvasieni sisältää gyromitriiniä, ja se on raakana tai riittämättömästi käsiteltynä myrkyllinen.
Sienet ovat pieni osa kokonaisuutta
Mittasuhteet kannattaa pitää mielessä.
Myrkytystietokeskus vastaanotti vuonna 2025 kaikkiaan 40 899 puhelua, joista 33 643 koski myrkytystä tai sen epäilyä.
Sienten osuus kaikista kysytyistä aineista oli 1,6 prosenttia, eli selvästi vähemmän kuin lääkkeiden, kemikaalien tai kasvien.
Sientä ei tunnisteta puhelimessa
Tuntemattoman suuri osuus tekee lajintunnistuksesta olennaisen.
Myrkytystietokeskuksen mukaan kasveja ja sieniä ei voi tunnistaa puhelimitse, vaan tunnistus on tehtävä paikan päällä, ja apua saa esimerkiksi sieniseuroista ja Marttaliitosta.
Myrkytysepäilyissä keskus päivystää ympäri vuorokauden numerossa 0800 147 111.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Voit tienata metsän marjoilla verovapaasti – mutta pakastaminen muuttaa tilanteen
