Aamukahvilla joku kertoo värikkään unensa, jossa hän lensi yli kaupunkien tai keskusteli kuolleen isoäitinsä kanssa.
Toinen pöydässä hymähtää: ”Mä en muista yhtään unia, en koskaan.”
Onko tällä yhteyttä älykkyyteen, persoonallisuuteen vai aivojen rakenteeseen?
Kysymys on kiinnostanut unitutkijoita vuosikymmeniä, ja tuore italialainen tutkimus tuo siihen yllättävän vastauksen.
Tutkimus: kyse ei ole yksinkertaisesti hyvästä muistista
Bolognan ja Camerinon yliopistojen tutkijat seurasivat 204 vapaaehtoisen unia 15 päivän ajan.
Osallistujat pitivät unipäiväkirjaa, käyttivät uniseurantarannekkeita ja heidän aivojensa toimintaa mitattiin EEG:llä.
Tulokset julkaistiin Communications Psychology -lehdessä vuonna 2024, ja ne haastoivat aiempia oletuksia.
Tutkijat löysivät kolme tekijää, jotka selittivät, miksi osa muisti unensa lähes joka aamu ja toiset hädin tuskin koskaan.
LUE LISÄÄ: Kolme vinkkiä unityöskentelyyn – City.fi
1. Persoonallisuuspiirre, jota harvoin yhdistetään uniin
Ensimmäinen löydös oli, että ihmiset, jotka pisteyttävät korkealle ”avoimuus uusille kokemuksille” -piirteessä (Big Five -persoonallisuusteorian yksi viidestä piirteestä), muistivat unensa selvästi useammin kuin sulkeutuneemmat ihmiset.
Avoimuus tarkoittaa muun muassa kiinnostusta uusiin ideoihin, mielikuvituksellisuutta, esteettistä herkkyyttä ja taipumusta uppoutua omiin ajatuksiin.
Tutkijoiden teoria: nämä ihmiset käyttävät jo valveilla ollessaan aivojaan tavalla, joka tukee unien koodaamista muistiin.
2. REM-vaiheen kesto ja sijainti yössä
Toinen tärkeä tekijä oli unen rakenne.
Ihmiset, joiden REM-univaihe oli pitkä ja painottui aamutunneille, muistivat unensa paremmin kuin ne, joilla REM jäi lyhyemmäksi tai sijoittui keskemmälle yötä.
Tämä selittää, miksi viikonloppuna heräilevät, jotka saavat nukkua aamulla pitempään, raportoivat usein elävämpiä unia kuin arkiaamuna.
Pidempi nukkuaika antaa REM-jaksoille tilaa kasvaa myöhemmiksi yössä, ja juuri silloin nähdyt unet jäävät parhaiten mieleen.
3. Kevyet havahtumiset yön aikana
Kolmas yllätys: unen muistaminen ei tarkoittanut, että ihminen olisi nukkunut huonosti, mutta heillä oli enemmän hyvin lyhyitä, alle kymmenen sekunnin havahtumisia REM-vaiheen aikana.
Aivot rekisteröivät unen sisällön juuri näinä mikrohetkinä ja siirsivät sen pitkäkestoiseen muistiin.
Toisin sanoen: ihminen, joka muistaa unensa, on aivan kuin kameran salamavalossa pysähtynyt katsomaan uniaan ennen kuin uni jatkuu.
Toinen, joka herää suoraan REM-vaiheesta yön päättyessä, ei pidä mitään mukanaan.
Mikä ei selittänyt unimuistamista
Tutkijat tarkastivat myös tekijöitä, joiden moni olettaa vaikuttavan, eivätkä ne tilastollisesti selittäneet eroja:
– Älykkyysosamäärä: ei korrelaatiota unien muistamiseen.
– Sukupuoli: pieniä eroja, mutta ei tilastollisesti merkittäviä.
– Stressitaso valveilla: yhteys oli paljon heikompi kuin moni olettaisi.
– Kahvinjuonti tai kaffeiinin määrä: ei suoraa yhteyttä.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on löydetty pieniä eroja, mutta tämän aineiston valossa nämä tekijät ovat sivuosassa.
Voiko unien muistamista oppia?
Hyvä uutinen on: kyllä voi.
Tutkijoiden mukaan kolme yksinkertaista keinoa toimivat:
1. Pidä unipäiväkirjaa.
Kirjoita aamulla heti herättyäsi muutama sana mieleen tulevasta unesta.
Aluksi ei muista mitään, mutta parin viikon kuluttua sisältö alkaa palautua.
Aivot oppivat, että uniin kannattaa kiinnittää huomiota.
2. Anna REM:lle aikaa.
Pidempi yöuni, etenkin viikonloppuna, ei ole laiskuutta vaan lahja unimuistille.
3. Älä nouse hälytykseen ja tartu heti puhelimeen.
Anna itsellesi 30 sekuntia hiljaisuudessa silmät kiinni heräämisen jälkeen.
Juuri nuo sekunnit ovat ratkaisevia unen siirtymisessä muistiin.
Tämä paljastaa sinusta
Jos muistat unesi usein, sinulla on tilastollisesti suurempi todennäköisyys olla:
– Kiinnostunut uusista kokemuksista ja ideoista.
– Mielikuvituksellinen ja luova.
– Esteettisesti herkkä.
Jos taas et juuri muista uniasi, se ei kerro sinusta mitään huonoa: kyse on todennäköisesti unen rakenteesta ja siitä, miten heräät, ei aivojesi kapasiteetista.
Eli kun seuraavan kerran joku aamukahvilla kuvailee elävää untaan, voit todeta hänelle: ”Olit viime yönä avoin uusille kokemuksille.”
Se on oikeasti totta.
LUE LISÄÄ: Tämän pituiset päiväunet iltapäivällä voivat tehdä sinusta tehokkaamman
