Vihreä purkki, kasvin kuva ja sana luonnollinen tekevät kosmetiikasta vakuuttavan oloista.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan luonnonkosmetiikalla, luonnonmukaisella kosmetiikalla ja ekokosmetiikalla ei kuitenkaan ole omaa erillistä lainsäädäntöä.
Kyse ei siis ole omasta tuoteryhmästä, vaan markkinoinnista.
Sama EU-asetus koskee jokaista purkkia
Kaikkea EU:ssa myytävää kosmetiikkaa koskee sama EU:n kosmetiikka-asetus, jota Suomessa täydentää kansallinen kosmetiikkalaki.
Markkinointiväittämille on lisäksi omat yhteiset sääntönsä.
Tukesin mukaan väittämien on oltava totuudenmukaisia, eikä niillä saa antaa kuluttajalle harhaanjohtavaa tietoa tuotteen turvallisuudesta.
Väittämien tueksi pitää myös olla riittävä näyttö.
Tuotteen luonnollisuus ei siis vapauta yhdestäkään turvallisuusvaatimuksesta.
Sertifikaatti ei ole viranomaisen leima
Markkinoilla on järjestöjen ja muiden toimijoiden myöntämiä luonnon- ja ekokosmetiikan sertifikaatteja.
Tukes muistuttaa, että niiden vaatimukset voivat poiketa toisistaan.
Kyse on vapaaehtoisista järjestelmistä, ei kosmetiikkalainsäädäntöön perustuvasta viranomaishyväksynnästä.
Sertifikaatilla voi olla omat tarkat ehtonsa, mutta se ei ole sama asia kuin laissa määritelty erityisluokka.

Ennakkotarkastusta ei tehdä, mutta vastuu on nimetty
Tukesin mukaan viranomaiset eivät hyväksy tai tarkasta jokaista kosmeettista valmistetta ennen sen myyntiin tuloa.
Valvonta kohdistuu jo markkinoilla oleviin tuotteisiin esimerkiksi pistokokein, valvontahankkeissa ja kuluttajien ilmoitusten perusteella.
Ennen markkinoille saattamista tuotteella on kuitenkin oltava EU-alueelle sijoittautunut vastuuhenkilö, joka huolehtii tuotetiedoista ja turvallisuusasiakirjoista.
Suomessa säännösten noudattamista valvovat Tukes ja Tulli, ja jakelijalla on omat velvollisuutensa muun muassa pakkausmerkintöjen tarkistamisessa.
Luonnollinen ei välttämättä tarkoita hellävaraisempaa
Tukes toteaa suoraan, ettei luonnosta peräisin olevaa raaka-ainetta voi yleistäen pitää synteettistä turvallisempana.
Sama aine voi olla peräisin joko luonnosta tai synteettisestä valmistuksesta, jolloin sen rakenne ja vaikutukset ovat samat alkuperästä riippumatta.
Luonnosta valmistetut uutteet sisältävät monia aineita ja joskus jopa enemmän epäpuhtauksia kuin synteettisesti valmistetut ainesosat.
Ihminen voi herkistyä luonnon raaka-aineille aivan kuten synteettisillekin.
Väitteen takana on oltava näyttöä
Kaunis mielikuva ei riitä tosiasiaväitteen perusteeksi.
Väittämäasetuksen mukaan väitteiden on perustuttava asianmukaiseen ja varmennettavissa olevaan näyttöön.
Jos tuotteen väitetään sisältävän hunajaa, siinä on Tukesin esimerkin mukaan oltava hunajaa, eikä pelkkää hunaja-aromia.
Yksittäisen ainesosan ominaisuutta ei myöskään saa siirtää koko valmisteen ominaisuudeksi ilman riittävää näyttöä.
Ekologinen vaatii perustelun
Tukesin mukaan ekologiseksi kutsutun tuotteen väittämän on perustuttava tuotteen ainesosiin, niiden ominaisuuksiin ja alkuperään.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto edellyttää ympäristöväitteiltä selkeyttä, täsmällisyyttä ja ymmärrettävyyttä.
Yrityksellä on myös oltava näyttöä väittämiensä tueksi.
Kuluttaja-asiamies katsoi Stockmannia koskeneessa ratkaisussaan, että verkkokaupan vihreä lehtisymboli oli ympäristöväitteenä yleinen ja epämääräinen ja että tällainen symboli on täsmennettävä.

Parabeenittomuudella ei saa mainostaa
Tukesin mukaan tuotteesta ei voi esimerkiksi sanoa, ettei se sisällä parabeenia.
Perusteena on se, ettei markkinointiväittämällä saa väheksyä ainesosia, joiden käyttö on arvioitu turvalliseksi ja joiden käyttö kosmetiikassa on sallittua.
Sama koskee tilannetta, jossa aineen käyttö on muutenkin kiellettyä.
Tukes käyttää esimerkkinä hydrokinonia, jonka käyttö on sallittu vain hiusväreissä.
Väite ”ihovoide ei sisällä hydrokinonia” ei siis ole lain mukainen, koska ainetta ei saisi ihovoiteessa olla muutenkaan.
Jos iho reagoi, käyttö kannattaa lopettaa
Tukesin ylitarkastaja Heli Halonen on muistuttanut, etteivät kaikki kosmetiikkavalmisteet sovi kaikille.
Ainesosaluettelo on kuluttajalle hyödyllinen kohta, koska sen avulla tietylle aineelle herkistynyt voi tarkistaa tuotteen sisällön.
Vakava ei toivottu -vaikutus on eri asia kuin lievä ihoärsytys, ja Tukes lukee sellaisiksi esimerkiksi sairaalahoitoon, toimintahäiriöön tai vammautumiseen johtavat vaikutukset.
Vastuuhenkilöllä ja jakelijalla on ilmoitusvelvollisuus viranomaiselle, ja kuluttaja voi tehdä ilmoituksen myös suoraan Tukesille.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: ”Kärsi kauneutesi tähden” – 8 hengenvaarallista kauneustrendiä, joista harva enää puhuu