Sosiaalinen media on pullollaan villejä teorioita salaisista eliiteistä ja pimitetystä totuudesta, mutta uusi tutkimus paljastaa salaliittoajattelun johtuvan kahdesta tietystä luonteenpiirteestä.
Netin keskustelupalstoilla ja iltapäivälehtien kommenteissa törmää jatkuvasti ihmisiin, jotka näkevät jokaisen suuren maailmantapahtuman takana salajuonen tai korruptoituneen salaseuran.
Pitkään on ajateltu, että kyse on vain huonosta koulutuksesta tai puhtaasta hulluudesta.
Käyttäytymispsykologian tuoreimmat löydökset kuitenkin osoittavat, että salaliitot vetävät puoleensa aivan tietynlaisia ihmistyyppejä heidän taustastaan riippumatta.
Mutta mitkä ovat nämä kaksi ratkaisevaa henkistä tekijää, jotka saavat ihmisen epäilemään kaikkea virallista tietoa?
Vastaus liittyy siihen, miten aivomme sietävät epävarmuutta ja tulkitsevat oikeudenmukaisuutta.
LUE LISÄÄ: Miksi osa ihmisistä pysyy pitkään sinkkuna? Psykologien mukaan syy on yllättävän brutaali
Piilevän salaliittomielen jäljillä
Ilmiötä kartoittaneessa tutkimuksessa analysoitiin useista eri maista kotoisin olevien osallistujien psykometrisia testituloksia ja heidän suhtautumistaan väitteisiin, jotka koskivat hallitusten salaista valvontaa ja terveysjärjestöjen korruptiota.
Brittiläisessä Applied Cognitive Psychology -tiedelehdessä julkaistu artikkeli paljastaa, että kyse ei ole pelkistä satunnaisista mielipiteistä.
Tutkijat kartoittivat 14 eri muuttujaa demografiasta poliittisiin näkemyksiin löytääkseen todelliset syyt salaliittoajattelun taustalta.
Ahdistus harmaista alueista johtaa harhaan
Ensimmäinen salaliittoalttiutta voimakkaasti ennustava piirre on matala epävarmuuden sietokyky.
Ihmiset, joilla on tämä ominaisuus, kokevat suurta ahdistusta tilanteista, joissa asiat eivät ole mustavalkoisia tai täysin selkeitä.
Maailman satunnaisuus ja monimutkaiset kriisit pelottavat heitä.
Salaliittoteoriat tarjoavat tähän täydellisen pelastuksen: ne poistavat harmaat alueet ja tarjoavat monimutkaisiin ongelmiin äärimmäisen yksinkertaisen, joskin synkän narratiivin, jossa kaikelle on selkeä syyllinen.
Kyynisyys muuttuu vainoharhaisuudeksi
Toinen merkittävä tekijä liittyy vahvaan kokemukseen maailman epäoikeudenmukaisuudesta.
Henkilöt, jotka näkevät ympäristönsä luonnostaan epäreiluna, kehittävät helposti syvää kyynisyyttä ja jopa vainoharhaisuutta valtaapitäviä kohtaan.
Tämä havainto oli tutkimuksessa erityisen vahva nuorilla miehillä, joilla oli oikeistolainen poliittinen suuntautuminen ja vahva uskonnollinen vakaumus.
Heille salaliittoon uskominen toimii selitysmekanismina sille, miksi maailma tuntuu kohtelevan heitä tai muita epäoikeudenmukaisesti.
Yllättävä tulos demografian takana
Norjalaisen kauppakorkeakoulun professori Adrian Furnham totesi ryhmineen, että henkinen kyvyttömyys sietää tulkinnanvaraisuutta ennusti salaliittoajattelua paljon paremmin kuin perinteiset taustatekijät, kuten ikä tai koulutustaso.
Tämä oli yllätys jopa kokeneille tutkijoille.
Salaliittoihin ei siis uskota siksi, etteikö tietoa olisi saatavilla, vaan siksi, että yksilön psyyke vaatii suojautumiskeinoa maailman sekasortoa vastaan.
Salailu-näkökulma sulkee avoimen silmukan
Kaikki salaliitot nojaavat oletukseen siitä, että totuus on tarkoituksella pimitetty suurelta yleisöltä.
Tämä ”salailu-näkökulma” tekee teorioista immuuneja faktoille: jos jokin tieteellinen todiste sotii teoriaa vastaan, uskovainen kuittaa sen vain osana virallista peittelyoperaatiota.
Tämän vuoksi salaliittoteorioiden murentaminen pelkillä faktoilla on usein mahdotonta, sillä väittely vahvistaa uskovaisen näkemystä siitä, että kriitikot ovat vain valtavirran aivopesemiä lampaita.
Miten tunnistaa ja katkaista kierre
Kun ymmärrämme salaliittojen taustalla olevat psykologiset mekanismit, voimme muuttaa tapaamme viestiä niiden uhreille.
Pelkän faktojen huutamisen sijaan huomio tulisi kiinnittää siihen, miten autamme ihmisiä sietämään arjen monimutkaisuutta ja epävarmuutta.
Maailma ei ole täydellinen, mutta sen selittäminen salaliitoilla on vain psyyken epätoivoinen yritys luoda kontrollin tunnetta sinne, missä sitä ei todellisuudessa ole olemassa.
LUE LISÄÄ: Psykoanalyytikko: tämä yksi lause paljastaa heti onko ihminen narsisti
