Yksi prosenttiyksikkö.
Niin pieni on ero SPF 30:n ja SPF 50:n suojatehossa ultraviolettisäteilyä vastaan.
SPF 30 suodattaa noin 97 prosenttia ihoa polttavasta UVB-säteilystä ja SPF 50 noin 98 prosenttia.
Silti suomalaiset maksavat joka kesä selvästi enemmän korkeammasta numerosta, usein siinä uskossa, että suoja kaksinkertaistuu.
Skin Cancer Foundation korostaa, ettei SPF-luku tarkoita sitä, mitä useimmat luulevat.
SPF-luku ei mittaa suojan vahvuutta suoraan
SPF kertoo, kuinka kauan UVB-säteily tarvitsee aikaa ihon punoittamiseen verrattuna suojaamattomaan ihoon.
Jos ilman voidetta palaisit kymmenessä minuutissa, SPF 30 pidentäisi teoreettisesti aikaa 300 minuuttiin.
Tämä pätee kuitenkin vain laboratorio-olosuhteissa, joissa voide levitetään tarkasti 2 milligrammaa neliösenttimetrille.
Käytännössä kukaan ei levitä aurinkovoidetta näin paksulti.
LUE LISÄÄ: Pysytkö täysin kuivana helteellä? Tutkijat selvittivät, miksi osa ihmisistä ei hikoile lainkaan
Useimmat käyttävät vain neljäsosan tarvittavasta määrästä
Miamin yliopiston ihotautilääkäri Shasa Hu viittaa Journal of the American Academy of Dermatology -lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan ihmiset levittävät tyypillisesti vain 25–50 prosenttia suositellusta aurinkovoiteen määrästä.
Tämä tarkoittaa, että SPF 50:n todellinen suojateho jää käytännössä usein SPF 25:n tasolle.
Huolellisesti levitetty SPF 30 voi siksi suojata ihoa paremmin kuin huolimattomasti levitetty SPF 50.
Käännä prosentit toisinpäin
SPF 30 päästää ihoon noin 3 prosenttia UVB-säteilystä ja SPF 50 noin 2 prosenttia.
Toisin sanoen SPF 50 päästää läpi kolmanneksen vähemmän säteilyä kuin SPF 30.
Tästä näkökulmasta ero on merkittävämpi kuin yksi prosenttiyksikkö antaa ymmärtää.
Dermatologit suosittelevat korkeampaa suojakerrointa erityisesti vaaleaihoisille, vesistöjen äärellä oleville ja henkilöille, joiden iho on herkkä pigmenttimuutoksille.
UVA-säteily jää kokonaan SPF-luvun ulkopuolelle
SPF mittaa ainoastaan UVB-säteilyn suodatusta.
UVA-säteily tunkeutuu ihoon syvemmälle, nopeuttaa ikääntymistä ja myötävaikuttaa ihosyöpään.
Skin Cancer Foundation muistuttaa, että UVA-suojan saa vain tuotteista, joissa lukee ”broad spectrum” eli laajakirjoinen suoja.
Korkea SPF-luku ilman laajakirjoista merkintää suojaa vain puolelta uhalta.
Uusintavoitelu ratkaisee enemmän kuin numero pullossa
Dermatologien yksimielinen suositus on levittää aurinkovoidetta uudelleen kahden tunnin välein sekä aina uinnin tai runsaan hikoilun jälkeen.
Yksikään SPF-luku ei korvaa uusintavoitelua, koska voide hajoaa ja kuluu pois iholta ajan myötä.
Lisäksi fyysinen suoja, kuten hattu, pitkähihainen paita ja varjo, vähentävät säteilyaltistusta tehokkaammin kuin mikään voide yksinään.
Paras aurinkovoide on se, jota todella käytät
American Academy of Dermatology suosittelee minimisuojaksi SPF 30:tä laajakirjoisena.
Se riittää useimpien suomalaisten arkikäyttöön, kunhan levitysmäärä ja uusintavoitelu ovat kunnossa.
Kallein tuote ei suojaa parhaiten: riittävästi ja usein levitetty edullisempikin voide suojaa.
Tänä kesänä kannattaa tarkistaa voiteen merkinnöistä kaksi asiaa: SPF-luku ja sana ”broad spectrum”.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Neurologi selittää miksi aivosi toimivat kesällä eri tavalla — ja miksi teet helteellä elämäsi huonoimmat päätökset
