Pysytkö täysin kuivana helteellä? Tutkijat selvittivät, miksi osa ihmisistä ei hikoile lainkaan

Osa ihmisistä pysyy kuivana paahtavassa helteessä, kun toiset hikoavat kauttaaltaan. Fysiologinen tutkimus paljastaa, ettei syy ole kunnossa — vaan kehon jäähdytysjärjestelmän rakenteessa.

Urheilullinen parrakas mies valkoisessa t-paidassa pyyhkii hikeä otsaltaan valkoisella pyyhkeellä kesäisen puiston kaiteeseen nojaten.

Seisot heinäkuisessa bussipysäkissä ja tunnet, kuinka hiki virtaa selkääsi pitkin vaatteiden alle.

Katsahdat vieressäsi seisovaa ihmistä, jonka iho on täysin kuiva ja vaatteet tahrattomat.

Ensimmäinen ajatuksesi on todennäköisesti se, että tuon toisen ihmisen täytyy olla huomattavasti paremmassa fyysisessä kunnossa.

Moni uskoo yhä ajatukseen, jonka mukaan runsas hikoilu paljastaa huonon peruskunnon.

Fysiologinen tutkimus kuitenkin osoittaa, että totuus on täysin päinvastainen.

LUE LISÄÄ: Lääkärit varoittavat: Kylmä suihku helteellä on vaarallinen juuri niille, joille se tuntuu parhaalta

Jäähdytysjärjestelmä toimii eri tehoilla

Lämpörasitusta ja kehon lämmönsäätelyä tutkivat fysiologit ovat murtaneet myytin kunnon ja hikoilun suorasta suhteesta.

Osakan kansainvälisen yliopiston tutkija Yoshimitsu Inoue on tutkinut hikirauhasten toimintaa ja ikääntymisen vaikutusta hikoiluun vuosikymmenten ajan, ja hänen tutkimusten tulokset on julkaistu European Journal of Applied Physiology -lehdessä.

Inoue havaitsi, että runsaasti hikoilevan ihmisen keho on kehittänyt tehokkaamman jäähdytysjärjestelmän.

Kun ihminen hikoilee nopeasti ja paljon, hänen kehonsa reagoi tehokkaasti nousevaan sisälämpötilaan.

Ne ihmiset, jotka pysyvät helteellä täysin kuivina, kärsivät usein kehon hitaammasta kyvystä poistaa vaarallista kuumuutta.

Hikirauhasten määrä lukkiutuu lapsuudessa

Ihmissilmälle näkymätön syy hikoilueron taustalla löytyy suoraan ihon rakenteesta ja perimästä.

Ihmisellä on keskimäärin kahdesta neljään miljoonaa hikirauhasta, mutta niiden aktiivinen määrä vaihtelee yksilöittäin valtavasti.

Termoregulaatiotutkimusten mukaan aktiivisten rauhasten määrä määräytyy pitkälti sen mukaan, missä ilmastossa ihminen viettää elämänsä kaksi ensimmäistä vuotta.

Lapsena kuumassa ilmastossa eläneillä ihmisillä on toiminnassa huomattavasti enemmän hikirauhasia kuin viileässä kasvaneilla.

Tämä tarkoittaa, että aikuisena et voi enää itse vaikuttaa siihen, kuinka monta fyysistä jäähdytyskanavaa ihollasi on käytettävissä.

Keho oppii sietämään heinäkuun helteitä

Toinen merkittävä tekijä hiettömänä pysymisen tai hikoilun taustalla on biologinen sopeutuminen, eli akklimatisaatio.

Kun heinäkuun loppupuolen ennustetut helleaallot saapuvat, keho alkaa muuttaa toimintaansa muutamassa päivässä.

Säännöllisesti kuumuudelle altistuva ihminen alkaa hikoilla aikaisemmin ja matalammassa kehon lämpötilassa kuin sellainen, joka viettää päivänsä ilmastoidussa tilassa.

Tehokas hikoilu suojaa sisäelimiä ylikuumenemiselta, mikä tekee siitä evolutiivisesti äärimmäisen hyödyllisen piirteen.

Hikoilematon ihminen saattaa siis saada lämpöhalvauksen huomattavasti herkemmin.

Vaaleatukkainen nainen kukkakuvioisessa kesäpaidassa taputtelee hikeä otsaltaan paperisella nenäliinalla aurinkoisena kesäpäivänä.
Kehon kyky sietää heinäkuun helteitä riippuu biologisesta sopeutumisesta. Jos iho pysyy täysin kuivana, vaarallisen lämpöhalvauksen riski kasvaa.

Sukupuoli ja ikä muuttavat reaktiota

Inouen tutkimukset paljastivat myös selkeitä eroja siinä, miten eri ikäryhmät ja sukupuolet reagoivat kuumuuteen.

Yleisesti ottaen miehet erittävät enemmän hikeä rauhasta kohden kuin naiset samassa fyysisessä rasituksessa.

Ikääntyminen puolestaan heikentää hikirauhasten herkkyyttä, jolloin iho pysyy vanhempana helpommin kuivana.

Tämä ei kerro parantuneesta kunnosta, vaan hikirauhasten vasteen luonnollisesta vaimentumisesta vuosikymmenten saatossa.

Siksi ikääntyneiden ihmisten on erityisen tärkeää suojautua auringolta ja kuumuudelta, vaikka iho ei tuntuisi hikiseltä.

Hikipisaran koko ratkaisee hyödyn

Pelkkä hien määrä iholla ei vielä takaa sitä, että keho todella jäähtyisi oikealla tavalla.

Viileneminen tapahtuu vasta silloin, kun neste haihtuu iholta ilmaan, mikä sitoo itseensä kehon lämpöenergiaa.

Jos hiki valuu suurina pisaroina maahan, se menee hukkaan eikä jäähdytä kehoa lainkaan.

Tehokkaimmin sopeutuneilla ihmisillä hiki nousee iholle hienojakoisena sumuna, joka haihtuu lähes välittömästi.

Vierustoverisi saattaa siis hikoilla parhaillaan hyvinkin tehokkaasti, vaikka hänen vaatteensa olisivat vielä kuivat.

Juominen ylläpitää kehon luonnollista jäähdytystä

Kehon kyky ylläpitää tehokasta jäähdytystä vaatii jatkuvaa ja riittävää nesteytystä helteellä.

Jos nestettä ei ole saatavilla, keho alkaa säästää vettä ja vähentää hikoilua sisäelimien toiminnan turvaamiseksi.

Hikoilun äkillinen loppuminen kesken kuuman päivän on vakava hälytysmerkki, joka vaatii välitöntä hakeutumista varjoon ja viilentymistä.

Kun loppukuun helteet alkavat, tarkkaile oman kehosi reaktioita ja anna sen hikoilla rauhassa.

Märkä paita helteessä ei ole merkki huonosta kunnosta: se on merkki siitä, että kehosi jäähdytysjärjestelmä tekee juuri sitä, mihin se on suunniteltu.

LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Tutkijat löysivät syyn: miksi jotkut eivät juuri koskaan saa hyttysenpistoja

Suosittelemme