Äiti vetää päivittäin heroiinia suoneen. Pakkopaitako päälle ja hoitoon? Mitä tehdä, kun vastasyntynyt makaa letkuissa teho-osastolla ja äiti etsii seuraavaa amfetamiiniannostaan kadulta? Millainen on ennuste, jos 15 vuotta päihteitä käyttänyt äiti päättää yhtäkkiä lähteä vieroitukseen? Heidi päätti yrittää. Mukaan lähti aviomies ja neljän kuukauden ikäinen Jenni-vauva.
Seinän takana on hiljaista. Naapurien verhot ovat kiinni, eikä niiden takaa hohda valoa kuten taloyhtiön muista asunnoista.
Siellä nukutaan vielä. Naapurin mummo on jo hakenut aamun lehden ja lakaisee nyt portaitaan. Yöllä satoi lunta, muttei se mummoa hereillä pitänyt. Viereisessä asunnossa ramppasi jälleen porukkaa läpi yön – mitä kummallisemman näköistä, hiljaista ja vilkasta. Toisinaan siellä karkaa mopo käsistä. Tulee uhkaavia tilanteita, riitoja ja muuta. Silloin on soitettava poliisille. Se tietää kyllä mihin tulla – tuttu osoite.
“Ovet kävi koko ajan. Aina siellä oli joku säätämässä jotain”, Heidi kertoo. Paikka oli paskainen, astiat tiskaamatta, kamaa ympäriinsä. Loukku. Poliisi ramppasi ovella. Välillä se teki ratsioita. Silloin tällöin Heidi istui poliisiasemalla. Sinipukuiset olivat taas löytäneet huumeet.
“Kun ne ensimmäisen kerran uhkasivat, että jos tähän läävään ikinä syntyy lapsi, se otetaan meiltä heti pois, niin silloin aloin oikeesti kelata, että missä jamassa sitä ollaan.”
Heidi on nyt vieroituksessa. Öisin Heidin ja aviomiehen on noustava lämmittämään maitoa. Sitä tehdään vuoron perään. Kahden hengen perheestä tuli neljä kuukautta sitten kolmen hengen perhe. Jenni-vauva osaa jo kääntyä mahalta selälleen ja tahtoo kovaa kyytiä oppia ryömimään. Vielä se menee lattialla pyristelyksi.
“Kauhean vilkas se on. Ehkä se on suvussa, sillä niin oli isänsäkin aikoinaan. Ja hevistä se tykkää, pikkuinen. Kuunneltiin sitä raskausaikana paljon. Iron Maiden on Jennin mielestä kova juttu”, Heidi nauraa.
Muisti meni, morkkis tuli
Kuului raskauteen muutakin kuin Iron Maiden ja Metallica. Heidin pääaine, kuten hän itse sanoo, oli amfetamiini. Joka päivä kahdeksan ja puoli kuukautta kestäneen raskautensa ajan Heidi käytti jotakin. Jollei piriä, niin kannabista tai rauhoittavia lääkkeitä, bentsoja.
“Ennen raskautta mä olin vetänyt oikeestaan kaikkea, mitä vain voin.
Raskauden aikana luin päihdelääketieteen kirjaa ja tutkin miten aineet vaikuttavat sikiöön. Yritin käyttää enemmän bentsoja ja kannabista, jotta ottaisin vähemmän vauhtia. Yritin pienentää annoksia, mutta sama kai se on, vetääkö sitä vähän vai kilon. Me ostettiin hoitoalan sanastokin, jonka avulla suomensin vaikeita sanoja”, Heidi kertoo.
Päihdelääketieteen kirjassa luki, että amfetamiini läpäisee istukan helposti koko raskauden ajan ja aiheuttaa sikiölle sydänvikoja, pienipäisyyttä ja henkistä jälkeenjääneisyyttä. Se on Suomen toiseksi yleisin huume.
“Monesti mä juoksin suoraan vessaan oksentamaan. Oli niin paha olla. Sitä veti siihen pahaan oloon ja tuli vain pahempi olo. Otti, jotta olisi päässyt sängystä ylös ja olisi voinut tehdä jotain. Lopulta ei kuitenkaan kyennyt tekemään mitään. Raskausajalta on aikoja, joilta en muista mitään. Oli kauheat morkkikset ja on vieläkin.”
Äitiyspaidasta pakkopaitaan?
Päihdeäideille syntyy Helsingin seudulla noin 100–120 lasta vuodessa. Ryhmään kuuluvat niin narkkarit kuin juopotkin, vaikka vanhan ajan alkoholisti tuntuukin olevan katoavaa kansanperinnettä. Päihdeäitien joukko kasvaa ja vaikeutuu. Etenkin heroiinin ja sitä korvaavan Subutexin käyttäjäkunta laajenee.
Heidille tarjottiin katkopaikkaa heti, kun hänen kuultiin olevan raskaana. Sekin tuli ilmi vasta kolmannella kuulla. Huumeiden käyttö sekoittaa hormonit, eikä kuukautisia odoteta 28 päivän välein kello kädessä. Heidi ei edes uskonut voivansa tulla raskaaksi. Tyttären vauhdikasta menoa sivusta katsellut äiti oli hänkin jo heittänyt kirveen kaivoon. Kuten yhä useampi päihdeäiti, myös Heidi aloitti nuorena viinalla. Päihteet ovat kuuluneet hänen elämäänsä aina.
“Kuvittelin, että jokaisessa perheessä on kotiväkivaltaa ja alkoholisteja. Olin 12-vuotiaana lapsijuoppo”, Heidi miettii.
Nyt 27-vuotias Heidi pössäytti ensimmäiset kannabissavut 18-vuotiaana ja 23-vuotiaana amfetamiini tuli tutuksi.
“Jäin siihen saman tien koukkuun.”
Muuttaisiko siis äkisti alkanut raskaus 15 vuotta kestäneen elämäntavan? Neuvolassa Heidi kävi silloin, kun pystyi tai muisti. Siellä ne eivät moralisoineet, vaan kannustivat katkolle, kuten sossussakin. Katko jäi yhteen haastatteluun. Motivaatiota ei ollut tarpeeksi. Kun avioparista toinen käyttää, on toisen vaikea olla kuivilla. Työpaikkaa ei ollut ja häätöjäkin oli tullut useita. Kinkku leivän päälle tienattiin välittämällä kamaa kavereille. Välittäessä on vaikea olla ottamatta itselleen. Paukut löytyivät käden ulottuvilta ja luonne oli heikko.
“En tiedä, mikä olisi auttanut”, Heidi miettii.
Huumeita käyttäville äideille on Suomessa runsaasti hoitopaikkoja. Ne pyörivät valtion ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella.
“Oikeutettua katkeruutta aiheuttaa se, että moni perhe, joka todella tarvitsisi kodinhoitoon tukea, ei saa sitä millään, mutta narkomaaneille tarjotaan vaikka mitä”, kritisoi lääketieteen dosentti ja Naistenklinikan synnytyslääkäri Erja Halmesmäki, joka on tutkinut päihdeäitejä Suomessa enemmän kuin kukaan muu.
Useimmiten päihdeäitien hoitopaikat täyttyvät amfetamiinin käyttäjistä. Esimerkiksi suoneen piikittävä heroinisti pärjää joukossa vaivoin.
“Heroiinin ja Subutexin käyttäjät ovat hyvin hankalia ja yhteistyökyvyttömiä. He eivät sitoudu sopimuksiin ja ovatkin yleensä kaiken hoidon ulkopuolella. Hoitolaitoksissa he aiheuttaisivat kaaoksen”, Halmesmäki sanoo.
Hän on työskennellyt HYKS:n Naistenklinikalle vuonna 1983 perustamallaan erikoisvastaanotolla yli 600 päihdeäidin kanssa.
Norjassa raskaana oleva äiti voidaan laittaa pakkohoitoon, kun mikään ei enää auta. Suomessa se on kiellettyä, vaikka äidin käyttö aiheuttaisikin sikiölle suuren vaaran syntyä kehitysvammaisena. Äidin itsemääräämisoikeuden yli ei voida talloa ja sikiökin saa ihmisoikeudet vasta synnyttyään. Olisiko Heidi lähtenyt pakkohoitoon?
“Että mut olisi eristetty kokonaan siitä ympäristöstä, jossa jokainen oli valmis myymään vaikka mummonsa saadakseen seuraavat tötsyt? Olisi se varmaan tehonnut, mutta kyllä se kuulostaa aika kovalle. Enkä olisi halunnut, että mut eristetään mun miehestä. Hajotetaan suhde mieheeni, johon mulla on 20 sentin napanuora”, Heidi pohtii.
Varoituskolmioita vauvansänkyyn
Jos synnyttävä äiti on joko humalassa tai kamoissa, näin on usein myös syntyvän lapsen laita – kuten usein myös synnytyssalissa hääräävän isänkin. Suomessa syntyvistä lapsista vuosittain noin 100 kärsii fetaalialkoholisyndroomasta. Heitä kutsutaan FAS-lapsiksi. Astetta terveempiä FAE-lapsia syntyy lisäksi noin 200 vuodessa.
Heidin lapsi syntyi sairaalan vessaan. Heidi oli nukkunut koko edellisen päivän, jona hän oli myös vetänyt edellisen kerran amfetamiinia.
“Kun on vetänyt vauhtia, lapsikin syntyy vauhdilla.”
Äiti käveli synnytyksestä omin jaloin suoraan suihkuun. Vauva painoi 2 600 grammaa, ja se kiikutettiin välittömästi vastasyntyneiden teho-osastolle. Ruumiinlämpö oli alhainen, eikä se osannut imeä. Vaaleanpunainen kurttunaama makasi nenä-mahaletkussa pienellä vuoteella, joka oli täynnä keltaisia varoituskolmioita. Heidillä on C-hepatiitti ja vaikka Jennillä ei ollutkaan, vuode oli silti merkitty tiiviisti kuin murhapaikka.
“Sääliksi kävi pientä raukkaa. Kävin teho-osastolla katsomassa sitä – hoitamassa ja juttelemassa. Koko ajan oli hoitaja takana katsomassa, kuinka otan sen syliin, miten syötän tai vaihdan vaippaa. Mietin, että olenko näin paska mutsi, etten osaa tehdä mitään itse? Tuntui, että kaikki tuijotti”, Heidi kertaa.
Heidi ei saanut imettää. Amfetamiini imeytyy äidinmaitoon. Lisäksi rauhoittavat lääkkeet olivat näkyneet Jennin virtsanäytteessä. Monesti vastasyntyneillä on useita päiviä kestäviä vieroitusoireita. Noin joka toisella on imemisvaikeuksia ja oksentelua sekä osalla vapinaa ja unihäiriöitä.
“Meidän piti käydä sairaalassa joka päivä. Piti. Eihän sinne sitten kuitenkaan kehdannut tukka sekaisin mennä. Tuntui yhdentekevältä pysyä selvänä, kun en kerran saanut lastakaan, enkä saanut edes imettää.”
Kalana kuivalla maalla
Usein päihdeäiti elää harhakuvitelmassa, että vastasyntynyt muuttaa kertaheitolla äidin elämän. Juuri syntymän jälkeen sosiaaliviranomaiset tarkkailevat kuin haukat tuoretta isää ja äitiä. Kuvioon astuu pelottava sana: huostaanotto. Niitä tehdään Suomessa vuosittain noin 1 300, joista suurin osa päihde- ja mielenterveysongelmaisten lapsille.
“Mikäli vanhempien intressit ovat päivittäisen huumeannoksen löytämisessä, lapsi jää auttamattomasti sivuun. Tämä on iso ongelma ja realiteetti, joka lastensuojeluviranomaisten tulisi ymmärtää”, Halmesmäki tilittää.
Hänen mukaansa ulkomaalaiset tutkimukset osoittavat, että narkomaanien lapsista paras ennuste on niillä, jotka on heti syntymän jälkeen huostaanotettu ja sijoitettu uuteen kotiin. Jennin vanhemmat päättivät, ettei niin käy. Katkolle lähdettäisiin, kunhan sopiva hoitopaikka löytyisi.
Tämä on nyt Heidin kolmas katkoyritys. Ensimmäisellä kerralla päässä pyöri vain ajatus “kunhan mä pääsen täältä pois, niin vähän mä vedän”. Toisella kerralla katkon rikkoi riita narkomaanimiehen kanssa. Nyt motivaatiota on enemmän kuin koskaan.
“Tämä on näytön paikka. Kerrankin meihin luotetaan. Mikäli emme tähän pysty, lapsi lähtee.”
Heidillä tuli juuri täyteen kaksi kuukautta kuivilla. Kolme kuukautta on hänen elämänsä pisin aika, mutta vielä hän odottaa päivää, jolloin ei tarvitsisi miettiä aineita kertaakaan. Vielä sellaista ei ole tullut. Tulevaisuudessa Heidi tahtoisi opiskella, hankkia ammatin ja työn. Päästä kauas vanhoista kuvioista ja saada “normielämästä” otteen.
“Täältä lähteminen vähän pelottaa. Pitää vain saada itsensä tarpeeksi vahvaksi. Tärkeintä on, ettei jää yksin. Se olisi kaikkein pahinta.”
Lähteet: Halmesmäki: Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito äitiysneuvolassa ja synnytyssairaassa, Ahtiala ja Ruohonen: “Se oli sitä koko elämä” sekä Kiianmaa ja Salaspuro (toim.): Alkoholi – biolääketieteellinen käsikirja.
Paljonko on liikaa?
Sikiö ei ole absolutisti. Raskauden aikana lapsivedessä leppoisasti kelluva vauva ei välttämättä kärsi vaurioita, jos hitusen tupakoi, nauttii viiniä tai jopa pössäyttelee kannabista. Mutta kuinka paljon on liikaa?
Tupakka
Yhdestä tai kahdesta päivittäisestä tupakasta ei ole todettu olevan haittaa sikiölle. Suurempi tupakointimäärä ei aiheuta sikiölle epämuodostumia tai jälkeenjääneisyyttä, mutta hidastaa sikiön kasvua. Nikotiini, häkä sekä monet muut tupakan ainesosat läpäisevät istukan helposti, ja mitä enemmän äiti polttaa, sitä enemmän kohdusta kuuluu pihinää ja yskimistä.
Alkoholi
Alkoholia saa juoda viikoittain yhden tai kaksi annosta. Yksi annos on pullo olutta, 12 cl viiniä tai 4 cl viinaa. Yksikin kunnon humala missä tahansa raskauden vaiheessa vaarantaa sikiön kehityksen ja lisää keskenmenoriskiä. Alkoholi aiheuttaa sikiölle epämuodostumia ja hidastaa sen kasvua. Sikiö saattaa ajoittain olla enemmän humalassa kuin äitinsä, sillä alkoholi poistuu lapsivedestä hitaammin kuin äidin verestä.
Kannabis
Yksi kannabissavuke vastaa THC-määrältään viittä tupakkaa. Sen ei ole todettu aiheuttavan sikiölle epämuodostumia, eikä lisäävän keskenmenoriskiä. Kannabissavukkeen suuri terva- ja hiilimonoksidimäärä kuitenkin supistaa napanuoran verenvirtausta ja alentaa sikiön ravinnonsaantia. Hedelmöitykseen kannabiksella on epäsuotuisa vaikutus: satunnainenkin sätkän polttelu saa naisen sukupuolihormonitason heittelemään. Miehen hedelmällisyyttä se heikentää.
FAS-lapsen tuntomerkkejä
1. Paino, pituus ja/tai päänympärys selvästi alle normaalin.
2. Keskushermosto on vaurioitunut: kehitys viivästyy ja/tai henkistä jälkeenjääneisyyttä.
3. Tyypilliset kasvonpiirteet: pieni pää ja silmät, kapeat luomiraot ja ylähuuli sekä matala otsa.
FAS-lapsilla on oireita jokaisesta ryhmästä ja FAE-lapsilla kahdesta.
Epämuodostumia viinalla
Sydänviat…………………27–49%
Selkärangan kehityshäiriö…..43%
Poikkeavat sorminivelet…….10–72%
Vajaakehittyneet hampaat……31%
Kitalakihalkio…………….7%
Kampurajalka ……………..7%
Poikkeavat genitaalit………4–39%
Tyrä……………………..7–27%
