Suomalaisen maahanmuuttokulttuurin lapsenkenkäisyydestä kertoo paljon se, että hiemankin valtaväestöstä ulkonäön tai muun perusteella poikkeavat ovat kulttuurimme vinkkelistä auttamatta maahanmuuttajia.
”Usein minulta kysytään, mistä tulen. Oikea vastaus olisi Porvoosta, sillä se on synnyinkaupunki”, 19-vuotias Kirsi Mutshipule toteaa.
[AD]
Mutshipule on yksi torstaina järjestettävän Ei enää maahanmuuttajataustainen -seminaari puhujista. Mutshipulen vanhemmat tulivat Suomeen 1992 Kongosta, mutta hänelle itselleen Suomi on ollut ainoa kotipaikka. Seminaarin puhujat korostavat, että arkielämässä noudatetaan suomalaisia tapoja, mutta arvot tulevat vanhemmilta. Omasta kansallisuudesta saa ja pitääkin olla ylpeä, muttei toisten kulttuurien kustannuksella.
Maahanmuuttajataustaiseksi leimaamisen sijasta nuoret toivovat tulevansa kohdatuiksi suomalaisina, joilla on oma kulttuuritaustansa, kuten suomenruotsalaisilla tai Suomen romaneilla ja saamelaisilla.
”Olen enemmän tai vähemmän suomalainen, sillä olen asunut täällä lähes koko ikäni, käynyt kouluni ja armeijan. Näen unia suomen kielellä, ja olen räpännytkin suomeksi”, räppäri Gracias, oikealta nimeltään Deogracias Masomi sanoo.
Kongosta Suomeen muuttanut Gracias nousi suomalaisen yleisön tietoisuuteen ensimmäisen levynsä HKI-hitillä.
”Se ei ole yksinomaan rakkaudentunnustus kotikaupungille, vaan se merkitsee myös uutta elämää, uutta toivoa ja mahdollisuutta käydä koulua, opiskella ja tehdä työtä.”
Ei enää maahanmuuttajataustainen -seminaari pyrkii antamaan äänen nuorille itselleen. Ääneen pääsevät erikoistutkija Minna Säävälä, monikulttuurisuusasiantuntija Maryan Abdulkarim, tutkijatohtori Anna Rastas, ex-koripalloilija ja toiminnanjohtaja Maurizio Pratesi, Gracias sekä tutkija Helena Oikarinen-Jabal. Nuorten puheenvuorot pitävät Kirsi Mutshipulen lisäksi Ali Assefa, Akram Farah ja Ahmed Muhamed.
Ei enää maahanmuuttajataustainen -seminaari torstaina 22.11.2012 klo 9.15-15.30 Metropolia Ammattikorkeakoulussa, auditorio P317, Bulevardi 31, Helsinki.
