Jotkut ihmiset kertovat elämästään kuin kaikki olisi mennyt loistavasti.
Onnistumiset, saavutukset ja henkilökohtaiset voitot saavat paljon tilaa, mutta vaikeista tunteista puhutaan vähemmän.
Tuore tutkimus paljasti yllättävän yhteyden: tunnekylmyyteen liittyvät psykopaattiset piirteet voivat näkyä jopa poikkeuksellisen myönteisenä kielenkäyttönä.
Tunnekylmyys ei aina kuulosta kylmältä
Mississippin yliopiston tutkijat Ky Bray ja Laura Drislane selvittivät, miten psykopaattiset piirteet näkyvät ihmisten tavassa kertoa elämästään.
Personality and Individual Differences -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 451 ihmistä, joista 307 oli opiskelijoita ja 144 aiemmin vangittuna ollutta aikuisia.
Osallistujat kirjoittivat elämänsä parhaista ja vaikeimmista hetkistä sekä merkittävistä käännekohdista, minkä jälkeen tutkijat vertasivat sanavalintoja psykopaattisia piirteitä mittaavan kyselyn tuloksiin.
Palkintoja, saavutuksia ja myönteisiä tunteita
Mitä voimakkaampaa tunnekylmyyttä osallistujilla esiintyi, sitä enemmän heidän kertomuksissaan korostuivat myönteiset tunteet, saavutukset ja palkitsevat kokemukset.
Tunnekylmyys liittyi myös vähäisempään kielteisten tunteiden ilmaisuun erityisesti silloin, kun ihmiset kuvasivat elämänsä käännekohtia.
Tulos on ristiriidassa tutun mielikuvan kanssa: toisten tunteisiin välinpitämättömästi suhtautuva ihminen ei välttämättä kuvaa omaa elämäänsä kylmästi tai synkästi.
Ystävät jäivät harvemmin mukaan kertomuksiin
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös estottomuutta, eli taipumusta impulsiiviseen toimintaan ja vaikeuksiin hallita omaa käyttäytymistä.
Mitä voimakkaammin tätä piirrettä esiintyi, sitä vähemmän ihmiset mainitsivat ystäviään ja käyttivät myönteisiä tai saavutuksia kuvaavia sanoja.
Estottomuuteen liittyi myös kielteisempi tunneilmaisu erityisesti elämän huippuhetkiä ja käännekohtia kuvaavissa teksteissä.
Pelottomuus näkyi huolten vähäisyytenä
Kolmas tutkittu piirre oli pelottomuus, johon voi liittyä esimerkiksi vähäinen ahdistuneisuus ja varmuus paineen alla.
Mitä voimakkaampi tämä piirre oli, sitä harvemmin osallistujat käyttivät pelkoon, huoleen tai ahdistukseen liittyviä sanoja.
Heidän elämäntarinoissaan esiintyi myös vähemmän viittauksia mielenterveyden ongelmiin.
Jokaisessa meissä on samoja piirteitä
Tutkimuksen ehkä pysäyttävin löydös on se, ettei psykopatiaan liittyviä piirteitä esiinny vain ihmisillä, joita arkikielessä kutsutaan psykopaateiksi.
Tutkija Ky Bray muistuttaa Mississippin yliopiston tiedotteessa, että jokaisessa ihmisessä on jonkin verran tunnekylmyyttä, pelottomuutta ja estottomuutta.
Psykopatiaa tarkastellaankin yhä enemmän erilaisten persoonallisuuspiirteiden jatkumona, eikä yksinkertaisena jakona psykopaatteihin ja muihin ihmisiin.
Elämäntarinamme voi kertoa enemmän kuin arvaammekaan
Tutkijoiden mukaan ihmisen tapa kertoa elämästään heijastaa sitä, miten hän tulkitsee kokemuksiaan ja rakentaa käsitystä itsestään.
Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut tunnistaa tai diagnosoida psykopatiaa yksittäisten sanavalintojen perusteella, vaan selvittää persoonallisuuden ja kielenkäytön välisiä yhteyksiä.
Sanavalintojen merkitys myös vaihteli sen mukaan, kertoiko ihminen elämänsä onnellisimmasta hetkestä, vaikeimmasta kokemuksesta vai merkittävästä käännekohdasta.
Sanat ja tunteet eivät kohtaa
Sama ihminen voi siis käyttää hyvin erilaista kieltä tilanteen mukaan.
Persoonallisuuden piirteet voivat silti jättää elämäntarinaan tunnistettavia jälkiä.
Ja juuri siinä lienee tutkimuksen kiinnostavin ristiriita: lämpimiltä kuulostavat sanat eivät välttämättä tarkoita, että niiden käyttäjä suhtautuisi muihin yhtä lämpimästi.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Alatko käyttäytyä kuin teini heti, kun menet vanhempiesi luo? Tiede selittää
