hintit rättishopissa homojen kampanjaviikolla

dawkinsin jumalharhassa (s. 236) ruodittiin moraalin ja uskonnon suhdetta ja kirjoittaja esitteli kiinnostavia tutkimuksia tavallisen ihmisen eettisistä valinnoista, joita on tarkasteltu erilaisissa hypoteettisissa esimerkkitilanteissa. eli miten keskivertokansalainen toimisi konkreettisissa vaikkakin kuvitelluissa valintatilanteissa oikean ja väärän välillä (ja mikä yleensä on ihmisille ”oikeaa tai väärää” ja tarvitaanko sen päättämisessä jumalaa tai muita taivaallisia voimia).

eräs esimerkki oli seuraavanlainen: kuvitellaan että näet lapsen hukkumassa lampeen ja muita auttajia ei ole näkösällä. voit hyvin pelastaa lapsen mutta vaatteesi menisivät siinä samassa rytäkässä pilalle... mitä teet? 97% pelastaisi lapsen oitis sen kummemmin edes miettimättä kuteidensa kohtaloa mutta 3% jättäisi lapsen lampeen hukkumaan ja viipottaisi perse heiluen ilmeisesti lähimpään trendiputiikkiin täydentämään kadehdittavaa asukokonaisuuttaan.

hinttareilla nuo prosenttiluvut olisivat tietenkin täysin päinvastaiset... ja siitä kolmesta prosentistakin varmasti osa miettisi pitkään kannattaisiko uhrata hienoja vaatteitaan jonkun kakaran hengen takia. tuli vain tämä dawkinsin kirjan esimerkki mieleen lukiessani tänäistä hesaria ja sivun A9 juttua ”helle tullee torstaina” ja etenkin katsellessani jutun oikean alakulman kuvaa, jossa kaksi helsinkiläistä stereotyyppiä veivaa rättirekkiä alessa.