Tässä lehtijutussa on aika hyvin summattu mitä on asenne:
http://www.iltalehti.fi/jaakiekko/2010102012554158_jk.shtml
Harmi etteivät rahoita tuota, mutta naiskiekko on ollut kovin marginaalisen kansan hupia. Mimmifutiksesta en sitten tiedä edes. En ole niin urheilumiehiä, että tietäisin edes miesten kiekosta paljoakaan ylipäätään ja aina kun teen pitkävedon niin kosahtaa. Kerran voitin, mutta siitä on pari vuotta.
Silti, rispektiä noille naisille. Tuo on jo rakkautta lajiin.
Että arkinen pakerrus on taas yksien yöunien takana. Oli varsin mielenkiintoinen ja muistorikas viikonloppu monella tapaa, entä teillä?
Rolling Stone-lehti julkaisi listan sadasta parhaasta Beatles kappaleesta. Se on lähestulkoon kolmannes heidän levytetystä tuotannostaan, josta pelkästään listaykköseksi päätyneitä kappaleita on oman levyllisensä verran.
(kaikki mainitut kappaleet löytyvät Youtubesta, joten hophop, en jaksa naputella niihin linkityksiä kun 15 minuutin päästä tämäkin kirjoitus on painunut näkymättömiin)
Olen kuunnellut The Beatlesia muistaakseni aika tarkkaan 16-vuotiaasta asti ja nyt, n. 15 vuotta myöhemmin kun ajattelen, niin oikeastaan heidän tarinassaan ja tuotannossaan ilmenee hienolla tavalla mitä käsite "rock" pitää sisällään kenties älykkäimmässä ja monipuolisimmassa merkityksessään.
Beatlesithan tekivät alkuun varsin runsaastikin covereita, joista löytyy The Beatles Anthology -kokoelmalevyiltä Sheik of Arabyn ja ja Besame Muchon kaltaisia helmiä, jotka ovat Beatles-versioina varmasti kohtalaisen tuntemattomia levytyksiä monille. Tunnetuin heidän esittämänsä cover -kappale lienee nyt ja aina yhtyeen kuuluisuuteen siivittänyt Twist and Shout.
Beatlesin tuotannosta on julkaistu tätä kirjoittaessa monia kokoelmia, jotka ovat saaneet suosiota oman ikäpolveni fanikunnassa. Sellaiset ajallisesti lokeroidut kokoelmat kuten The Beatles 1962-66 sekä 1967-70, joissa kumpaisessakin nelisenkymmentä laajemmin huomiota saanutta levytystä kyseisiltä vuosilta. Jostain syystä siellä kuitenkaan ei ole vaikkapa 1962-66 vuosilta sellaisia hienoja kappaleita kuten rumbaksi sovitettu Anna (Go to him), hyvin hauraskin hidas balladi Yes it is ja hieman pirteämpi rumbakappale (?) Do you want to know a secret. Eräs mainittava on myöskin vähemmän tunnettu kappale nimeltään That means a lot, joka on tehty aikoinaan Help! -elokuvaan, mutta jäi sittemmin siitä pois. Minä törmäsin tähän ensimmäistä kertaa Anthology -kokoelmia kuunnellessa ja Youtuben mukaan historia on tuo. Voihan se ollakin.
Jostain syystä vuonna 1966 tehty Revolver jää noissa kokoelmalevyissä sekä yleisestikin Beatlesin tuotannon esittelyissä pahasti varjoon, eikä siltä ole Yellow Submarinen ja Eleanor Rigbyn lisäksi muita kappaleita otettukaan manitulle kokoelmalle, joka tunnetaan myös kansiensa värin pohjalta "Punaisena tuplana" (kun taas 1967-70 on vastaavasti "Sininen tupla" ja White Album tunnetaan nimellä "Valkoinen tupla"). Mielestäni aihetta olisi ollut vaikkapa sellaisten Revolverilla esitettyjen kappaleiden kohdalla kuten albumin avauskappale Taxman tai I'm only sleeping, I want to tell you tai balladipuolelta For no one ja Here, There and Everywhere. Tämä levy kuitenkin jäänee varjoon yhä laajemmalle osalle uutta fanikuntaa kohtalaisen pysyvästi, sillä Revolveria seuraavana vuonna julkaistiin Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band, joka on sittemmin valittu mm. maailman parhaaksi rock-albumiksi, sen kansikuva on palkittu useaan kertaan ja siksi vie monilla muilla lukuisilla ansioillaan (sinänsä ymmärrettävästi) huomiota varsinkin sitä edeltäneeltä tuotannolta.
En tiedä kuinka moni nykyään lähtee tutkimaan alkuperäisiä levytyksiä kuultuaan vaikkapa kokoelmalta runsaasti hyviä kappaleita joltain artistilta, mutta tuossa listasin Beatlesin uralta n. puolivälin kohdilta muutamia sellaisia levytyksiä jotka eivät ole tulleet kovinkaan tunnetuiksi ja ne ovat hieman harmillisesti jääneet heidän laajan hittituotantonsa jalkoihin. Siitä huolimatta, että ne ovat varsin erinomaisia kappaleita, osa täysin puhtaasti omassa tyylilajissaan, osa taas laajemmassa musiikillisessa merkityksessä, ainakin siten kuin minä sen ymmärrän.
Mielestäni paras Beatlesien kappale, myöhemmänkin tuotannon huomioiden aina Abbey Roadiin saakka, on kuitenkin Revolver -albumilta löytyvä kappale numero 7. eli She Said, She Said
Revolver on myös mielestäni paras Beatlesien koskaan julkaisema levy.
Mitäs mieltä te olette?
