Sikiön keho ei ole vain passiivinen matkustaja synnyttäjänsä kohdussa.
Uusi tutkimus viittaa siihen, että sikiö saattaa alkaa jäljitellä äitinsä ilmeitä jo ennen syntymää.
Jos äiti haukottelee, kohtu voi vastata samalla tavalla.
Tarttuva haukottelu alkaa jo ennen syntymää
Tutkimuksessa havaittiin, että sikiöt saattavat haukotella pian sen jälkeen, kun heidän äitinsä haukotteli.
Ilmiö muistuttaa tarttuvan haukottelun mekanismia, jota tunnetaan hyvin syntymän jälkeisestä elämästä.
Pienet lapset ja aikuiset alkavat haukotella, kun näkevät toisen tekevän niin.
Nyt näyttää siltä, että sama reagointi nälyy jo kohdussa.
Current biology -artikkelin mukaan tutkijat kuvaavat löytöä merkittäväksi askeleeksi ymmärryksessä siitä, milloin sosiaalinen vuorovaikutus alkaa kehittyä.
Mitä tämä kertoo sikiön aivoista?
Jäljittely ei ole sattumaa.
Jotta sikiö voisi reagoida äidin käyttäytymiseen, sen aivoissa täytyy olla jo toiminnassa jokin mekanismi, joka havaitsee signaalin ja tuottaa vastauksen.
Tutkijat tulkitsevat tämän varhaiseksi merkiksi sosiaalisten aivorakenteiden kehittymisestä.
Aiemmin on ajateltu, että vastasyntynyt alkaa oppia jäljittelyä vasta maailmaan tultuaan.
Uusi löytö haastaa tämän käsityksen.
LUE LISÄÄ: Onnellisimmat pariskunnat tekevät nämä 5 asiaa aamuisin – useimmat laiminlyövät ne täysin
Yhteys äidin ja lapsen välillä rakentuu varhain
Äidin kehon signaalit voivat vaikuttaa sikiöön tavoin, joita ei ole aiemmin tunnistettu.
Tämä avaa myös uusia kysymyksiä raskauden aikaisen stressin, mielialan ja käyttäytymisen vaikutuksista sikiön kehitykseen.
Tutkijat seurasivat ultraäänen avulla sikiöiden käyttäytymistä sen jälkeen, kun heidän äitinsä haukottelivat.
Aineistosta löytyi selkeä yhteys äidin ja sikiön haukottelujen välillä.
Tulokset julkaistiin Current Biology -lehdessä.
Tieteelle se on yllätys
Tarttuvan haukottelun on aiemmin ajateltu liittyvän empatiaan ja kykyyn asettua toisen asemaan, taitoon joka kehittyy normaalisti vasta lapsuusiässä.
Sikiöllä ei ole tietoista empatiaa, mutta tutkimus viittaa siihen, että jokin biologinen pohja tälle reagoinnille on olemassa jo ennen syntymää.
Mitä vanhempi voi tehdä tällä tiedolla?
Tutkimus ei ota kantaa sikiön asemaan yksilönä, mutta sen löydöt herättävät väistämättä filosofisia kysymyksiä.
Tutkijat kuvaavat sikiötä osana äidin ”biologista kontekstia”: reaktio ei synny näköaistin kautta vaan fysiologisten signaalien välityksellä, kuten äidin hengityksen muutoksista, pallean liikkeistä ja mahdollisesti hormonaalisista välittäjäaineista.
Sikiö ei siis reagoi äitiin yksilönä vaan äidin kehon viesteihin osana yhteistä fysiologista yksikköä.
Tämä tekee tulkinnasta monimutkaisen.
Yhtäältä löytö kertoo sikiön herkkyydestä ja kehityksen varhaisuudesta.
Toisaalta tutkijat korostavat nimenomaan äiti-sikiö-dynamiikkaa, eivät sikiön itsenäistä toimijuutta.
Heidän mukaansa kyse on pohjatyöstä, josta sosiaalinen kehitys rakentuu vasta syntymän jälkeen.
LUE LISÄÄ: Ihmiset sekosivat somessa yhteen kasvaneista kaksosista – tämä oli totuus someilmiön taustalla
