Kolmeosainen tutkimus paljasti: Etätöitä vastustavat johtajat omaavat usemmiten narsistisia piirteitä

Whartonin tuore tutkimus paljastaa yllättävän syyn sille, miksi jotkut johtajat vastustavat etätöitä kynsin ja hampain.

Musta siluetti miehestä puuvassa neuvotteluhuoneessa ison pöydän takana ilmentämässä narsistisen johtajan vallanhimoa ja etätyövastarintaa.

Monissa yrityksissä käydään parhaillaan vääntöä etätöiden tulevaisuudesta.

Työntekijät ovat tutkitusti tehokkaita kotitoimistoillaan, mutta jotkut johtajat vaativat silti kaikkia takaisin konttorille.

Perusteluina tarjotaan yleensä yhteistyötä, yrityskulttuuria ja tuottavuutta.

Nyt Whartonin kauppakorkeakoulun organisaatiopsykologi Adam Grant tutkimusryhmineen on julkaissut laajan kolmiosaisen tutkimuksen, joka paljastaa vastarinnan taustalta jotain paljon henkilökohtaisempaa: johtajan oman narsismin.

LUE LISÄÄ: Psykoanalyytikko: tämä lause paljastaa heti, onko ihminen narsisti – tunnista se 10 sekunnissa

Allekirjoituksen koko ja valokuva paljastivat johtajien todellisen motiivin

Tutkijat aloittivat analysoimalla 259 yhdysvaltalaisen Fortune 500 -suuryrityksen toimitusjohtajaa.

Johtajien narsistisia piirteitä mitattiin tieteessä vakiintuneilla epäsuorilla menetelmillä: virallisten valokuvien koolla vuosikertomuksissa, allekirjoituksen koolla sekä palkkaerolla muuhun johtoryhmään verrattuna.

Tulokset olivat selkeitä.

Mitä suurempi oli toimitusjohtajan allekirjoitus ja valokuva sitä voimakkaammin johtaja vastusti etätyötä julkisissa lausunnoissaan koronapandemian alkuvaiheessa.

Tutkijat pitävät kuvan ja allekirjoituksen kokoa viitteinä voimakkaammista narsistisista piirteitä.

Yhteys oli erityisen vahva aloilla, joilla työ ei ollut suoraan riippuvaista fyysisestä läsnäolosta.

359 johtajaa tutkittiin: narsismi voitti kaikki muut selitykset

Tutkimuksen toisessa vaiheessa tutkijat tekivät kolmivaiheisen kyselytutkimuksen 359 johtajalle.

Tavoitteena oli sulkea pois kaikki muut mahdolliset selitykset.

Tulos oli merkittävä: johtajan narsismi ennusti suoraan etätyön vastustamista silloinkin, kun mallissa huomioitiin luottamus työntekijöihin, perinteiset persoonallisuuspiirteet ja niin sanotun pimeän kolmikon muut piirteet, kuten machiavellismi ja psykopatia.

Vastarinnan todelliseksi taustatekijäksi varmistui narsistisen johtajan sisäinen tarve pitää kiinni omasta vallastaan ja statuksestaan — tarpeista, jotka saattavat hämärtyä virtuaalisessa ympäristössä.

Kokeellinen todiste: narsistinen mielentila sytyttää kontrollin tarpeen

Kolmannessa vaiheessa tutkijat suorittivat kokeen, johon osallistui 546 johtajaa.

Osallistujissa herätettiin hetkellinen narsistinen mielentila: heitä pyydettiin pohtimaan, miten rohkea ja määrätietoinen ego oli ratkaissut menestyvien johtajien, kuten Steve Jobsin ja Larry Ellisonin, uran.

Kun johtajat virittäytyivät narsistiseen ajattelutapaan, he alkoivat välittömästi vastustaa etätyömalleja.

Kokeellinen asetelma osoitti, että etätyön vastustus kytkeytyi nimenomaan vallan tarpeeseen, kun taas pelkkä sosiaalinen status ei yksin riittänyt selittämään vastustusta.

Tämä on merkittävää, koska se osoittaa syy-seuraussuhteen — ei pelkkää korrelaatiota.

Johtaja osoittaa kädellään ja pitää puhetta työntekijöilleen toimiston lasiseinäisessä kokoushuoneessa.
Perinteisessä toimistossa narsistinen pomo voi hallita tilaa eleillään ja kehonkielellään. Virtuaalisessa Teams-palaverissa kaikki ovat saman kokoisia, mikä on pomon egolle sietämätöntä.

Etätyö on uhka narsistisen johtajan egolle

Tutkimuksen tulokset selittyvät mediarikkausteorialla.

Perinteisessä toimistoympäristössä narsistinen johtaja voi hallita tilaa: hän voi kävellä työntekijöiden luokse, pitää mahtipontisia puheita kokoushuoneissa ja nauttia siitä, että alaiset näkevät hänen asemansa fyysisesti.

Tutkijoiden mukaan kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa johtaja voi käyttää eleitä, äänensävyjä, katsekontaktia ja kehonkieltä tavalla, joka vahvistaa valta-asemaa.

Etätyön viestintävälineet, kuten Teams tai Slack, köyhdyttävät tätä sosiaalista dynamiikkaa.

Videokokouksessa kaikki ovat samankokoisissa ruuduissa, eikä johtajan fyysinen läsnäolo dominoi tilaa.

Narsistille tämä on sietämätöntä: hänestä tulee yksi osallistuja muiden joukossa.

Tuottavuus on tekosyy — todellinen motiivi on vallanpito

Tutkimuksesta nousi esiin paljonpuhuva yksityiskohta.

Kun tutkijat analysoivat Fortune 500 -johtajien julkisia lausuntoja, narsistiset toimitusjohtajat perustelivat etätyön vastustamista useimmiten yhteistyöllä ja oppimisella — eivät tuottavuudella.

Heidän narsisminsa ei siis korreloinut tuottavuushuolien kanssa, vaan nimenomaan vallan ja kontrollin menettämisen pelon kanssa.

Adam Grantin ja tutkimusryhmän mukaan tämä ero on ratkaiseva organisaatioille: kun yrityksissä päätetään etä- ja hybridityön säännöistä, olisi tärkeää tunnistaa, perustuvatko vaatimukset dataan vai johdon henkilökohtaisiin tarpeisiin.

Näin tunnistat, onko esihenkilösi vastarinnan taustalla narsismi

Tutkimus antaa konkreettisia vihjeitä siitä, mistä narsistisen etätyövastarinnan tunnistaa.

Jos toimistolle palaamisen perustelut vaihtuvat jatkuvasti, korostavat yhteistyötä ilman mittareita ja sivuuttavat tuottavuusdatan, taustalla voi olla muuta kuin huoli tehokkuudesta.

Narsistinen johtaja tarvitsee yleisön, ja etätyö riistää sen häneltä.

Tutkijat korostavat, ettei kaikki toimistolle kutsuvat johtajat ole narsisteja.

Monissa tehtävissä fyysinen läsnäolo on aidosti hyödyllistä.

Mutta kun vastustus on jyrkkää eikä perustu dataan, tämä tutkimus tarjoaa tuoreen ja tutkitun selityksen sille, mistä se todella kumpuaa.

LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Miksi osa ihmisistä pysyy pitkään sinkkuna? Psykologien mukaan syy on yllättävän brutaali

Suosittelemme