Rakennatko uutta omakotitaloa vai asutko vuosikymmeniä vanhassa talossa?
Ero voi pian ratkaista, joudutko hankkimaan katollesi aurinkopaneelit, sillä Suomeen valmisteltu laki laajentaisi aurinkoenergialaitteistojen käyttöönottovelvoitetta vaiheittain vuodesta 2027 alkaen.
Uusien asuinrakennusten rakentajat tulisivat velvoitteen piiriin vuonna 2030, mutta olemassa oleviin omakotitaloihin, rivitaloihin tai kerrostaloihin ei esitetä jälkiasennuspakkoa.
Aurinkopaneelipakko alkaa jo ensi vuonna
Hallitus antoi 10. syyskuuta eduskunnalle esityksen, jolla pannaan osaltaan täytäntöön Euroopan unionin uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi.
Esitys velvoittaisi ottamaan käyttöön soveltuvia aurinkoenergialaitteistoja uusissa ja tietyissä olemassa olevissa rakennuksissa, jos asentaminen on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollista.
Eduskunnan ympäristövaliokunta esitti 10. marraskuuta lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana, mutta lopullista päätöstä eduskunnassa ei ole vielä tehty.
Vuosina 2027–2031 pakko laajenee vaiheittain
Ensimmäisenä, vuoden 2027 alusta, velvoite koskisi uusia julkisia rakennuksia sekä uusia muita kuin asuinrakennuksia, joiden pohjakerroksen hyötypinta-ala ylittää 250 neliömetriä.
Vuoden 2028 alussa se laajenisi yli 2 000 neliömetrin olemassa oleviin julkisiin rakennuksiin ja yli 500 neliömetrin muihin kuin asuinrakennuksiin, ja julkisten rakennusten kokoraja laskisi 750 neliömetriin vuonna 2029 sekä 250 neliömetriin vuonna 2031.
Vuoden 2030 alusta velvoite kattaisi myös uudet asuinrakennukset sekä rakennusten välittömässä yhteydessä sijaitsevat uudet katetut pysäköintialueet, joissa on vähintään kolme autopaikkaa.
Vanhan omakotitalon kattoremontti ei laukaise pakkoa
Olemassa olevat asuinrakennukset on rajattu ehdotetun aurinkoenergiavelvoitteen ulkopuolelle, joten tavallisen omakotitalon omistaja ei joutuisi asentamaan paneeleja edes kattoremontin yhteydessä.
Tilanne on toinen vanhoissa liike-, toimisto- ja julkisissa rakennuksissa, joissa vaatimus voisi tulla sovellettavaksi luvanvaraisen laajamittaisen korjauksen, kattotöiden tai teknisen järjestelmän asentamisen yhteydessä.
Pelkkä määräajan täyttyminen ei siis tarkoittaisi, että jokaisen soveltamisalaan kuuluvan vanhan rakennuksen katolle pitäisi heti asentaa paneelit.
Uuden omakotitalon rakentajalle lupapäivä ratkaisee
Uusissa asuinrakennuksissa aurinkoenergiavelvoitteen soveltaminen alkaisi 1. tammikuuta 2030.
Ratkaisevaa olisi rakentamislupahakemuksen vireilletulo, joten esimerkiksi vuoden 2029 lopulla jätetty lupahakemus voisi jäädä uuden velvoitteen ulkopuolelle, vaikka rakennus valmistuisi myöhemmin.
Uudisrakentajan kannattaa selvittää asia jo suunnitteluvaiheessa, sillä paneelien sijoittaminen, katon suuntaus ja tarvittavat sähköasennukset voivat vaikuttaa koko rakennushankkeeseen.
Aurinkopaneelit voivat maksaa tuhansia euroja
Motivan vuonna 2025 julkaiseman kyselyn mukaan omakotitaloihin soveltuvan seitsemän kilowatin aurinkosähköjärjestelmän mediaanihinta oli 7 000 euroa ja keskihinta 7 400 euroa.
Luvut perustuvat tammikuussa 2025 tehtyyn toimittajakyselyyn, johon vastasi 28 yritystä, eikä niitä pidä pitää vuoden 2030 hintatasona tai jokaiselle rakennukselle määrättävän järjestelmän kustannuksena.
Lopulliseen hintaan vaikuttaisivat muun muassa järjestelmän koko, asennusolosuhteet, rakennuksen energiantarve ja se, kuinka suuri osa tuotetusta sähköstä käytettäisiin itse.
Uudisrakentaja voi jäädä ilman kotitalousvähennystä
Vanhaan omakotitaloon hankittavien aurinkopaneelien asennustyöstä voi saada kotitalousvähennystä, jos Verohallinnon edellytykset täyttyvät.
Verohallinnon ohjeen mukaan vähennystä ei kuitenkaan myönnetä uudisrakentamiseen liittyvästä työstä, vaikka sama asennus voisi olla vähennyskelpoinen jo olemassa olevassa kodissa.
Näin vuoden 2030 jälkeen uuden omakotitalon rakentaja voisi joutua ottamaan aurinkojärjestelmän osaksi rakennuskustannuksiaan ilman vastaavaa asennustyön veroetua.
Paneelipakosta voi vapautua, jos kustannukset ovat kohtuuttomat
Lakiesityksen mukaan aurinkoenergialaitteiston asentamisesta voisi poiketa, jos se ei ole teknisesti, taloudellisesti tai toiminnallisesti toteutettavissa.
Esimerkiksi voimakas varjostus, katon huono soveltuvuus tai investoinnin heikko kannattavuus voisivat vaikuttaa siihen, onko laitteisto järkevä hankinta.
Omistajan olisi tarvittaessa perusteltava poikkeaminen kunnan rakennusvalvonnalle, joka voisi vaatia laitteiston asentamista, jos perusteet eivät täyty.
Kannattavuutta arvioitaisiin jopa 30 vuoden ajalta
Hallituksen esityksessä taloudellinen toteutettavuus tarkoittaa sitä, että investoinnista odotettavien kokonaishyötyjen pitäisi ylittää hankinta- ja käyttökustannukset.
Kannattavuutta tarkasteltaisiin asuinrakennuksissa 30 vuoden ja muissa rakennuksissa 20 vuoden ajalta, ellei järjestelmän tai siihen olennaisesti liittyvän rakennusosan käyttöikä olisi tätä lyhyempi.
Yksittäisen vuoden heikko sähköntuotto ei siten välttämättä riittäisi vapautuksen perusteeksi, vaan kustannuksia ja hyötyjä tarkasteltaisiin pidemmällä aikavälillä.
Kaikkiin taloihin ei vaadittaisi samanlaisia paneeleja
Lakiesitys ei määrää pakollista paneelimäärää, tehoa tai järjestelmäkokoa, vaan vaatimukset riippuisivat rakennuksen ominaisuuksista ja energiantarpeesta.
Aurinkoenergialaitteisto voisi tarkoittaa sähköä tuottavia aurinkopaneeleja tai lämpöä kerääviä aurinkokeräimiä, mikä mahdollistaisi erilaisten rakennusten tarpeisiin soveltuvat ratkaisut.
Lain säännöksiä olisi tarkoitus soveltaa täysimääräisesti viimeistään 31. joulukuuta 2033, mutta jo vuosikymmenen vaihteessa rakentamista suunnittelevan kannattaa kiinnittää huomiota yhteen päivään: 1. tammikuuta 2030, jolloin uusia asuinrakennuksia koskeva velvoite alkaisi ehdotuksen mukaan soveltua.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
KL: Lasku maksettu, veroetu nolla – nämä 8 kallista virhettä voi viedä kotitalousvähennyksen
Yksi turha lämpöaste voi maksaa 150 euroa – tarkista patterisi nyt
