Suomessa järjestetään joka marraskuu valtava mediatahässäkkä, jossa ihmisten tienestejä esitellään kuin urheilukilpailun pokaaleja.
Joka jumalan marraskuu Woltin perustajiin kuuluva Miki Kuusi nouse jälleen otsikoihin, koska hän oli Suomen suurituloisin, mutta kiinnostavaa voisi olla myös toinen luku: hän maksoi veroja yli 64 miljoonaa euroa.
Vuodesta toiseen jokainen juoksee kilpaa selvittämään, kuka sai eniten, mutta hämmästyttävän vähän kiinnostusta riittää enää siihen, kuka eniten kantoi yhteiseen kassaan.
Nimestään huolimatta veropäivä pureutuu hyvätuloisten tuloihin ja tavassamme tehdä ihmisten henkilökohtaisista tuloista vuosittainen mediatapahtuma on jotakin syvästi omituista.
LUE LISÄÄ: Nämä suomalaiset täyttivät eniten yhteistä kassaa: Listasimme Suomen suurimpien verojen maksajat
Tienaaja kiinnostaa enemmän kuin maksaja?
Suomen julkinen talous on pahasti velkaantunut, hyvinvointialueet etsivät säästöjä ja yhteisten palveluiden rahoituksesta käydään jatkuvaa kamppailua.
Juuri tässä tilanteessa voisi olla erityisen perusteltua puhua siitä, kuinka paljon rahaa suomalaiset maksavat yhteiskuntansa ylläpitämiseen – mutta ei.
Median katse tuntuu jämähtävän siihen, kuinka paljon joku onnistui tienaamaan, eikä siihen, kuinka merkittävän panostuksen hän maksoi valtiolle veroina.
Yksi maksoi 64 miljoonaa euroa
Ylen julkaisemien verotietojen mukaan Miki Kuusen vuoden 2025 verot olivat 64 032 319 euroa.
Se on yli 64 miljoonaa euroa yhteisten menojen rahoittamiseen, mutta julkisen keskustelun kiinnostavin kysymys tuntuu silti olevan, kuinka paljon hän itse ansaitsi.
Onko tässä jotakin nurinkurista?
Keskimäärin suomalainen kun maksaa veroja vuodessa noin 5 400 euroa.
Verot eivät katoa mustaan aukkoon
Veroilla rahoitetaan sairaaloita, kouluja, päiväkoteja, kirjastoja, teitä, poliisia, pelastustoimea, maanpuolustusta ja monia muita palveluita, joita pidämme suomalaisen yhteiskunnan perustana.
Niillä huolehditaan myös ihmisistä, joiden oma toimeentulo tai toimintakyky ei riitä turvaamaan elämän välttämättömyyksiä.
Maksamme veroja, jotta yhteiskunta olisi enemmän kuin kokoelma oman onnensa nojaan jätettyjä yksilöitä.
Menestyminen ei ole synti – eikä veronmaksu lahjoitus
On hyvä asia, että Suomessa on ihmisiä, jotka tienaavat paljon, perustavat yrityksiä, työllistävät muita, investoivat uuteen ja uskovat tulevaisuuteen.
Menestyvä yritystoiminta luo työpaikkoja ja verotuloja, joita ilman yhteiskunnan palveluiden rahoittaminen olisi entistä vaikeampaa.
Veronmaksua ei tarvitse romantisoida hyväntekeväisyydeksi, sillä kyse on lakisääteisestä velvollisuudesta, mutta miksi emme voisi pitää sen yhteiskunnallista merkitystä aivan yhtä kiinnostavana kuin yksittäisen ihmisen rikastumista?
58 prosenttia suomalaisista on jo kyllästynyt
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan marraskuussa 2025 julkaiseman kyselyn mukaan peräti 58 prosenttia suomalaisista piti vuosittaista verotietojen julkaisemista turhana mediakarnevaalina, joka lähinnä palvelee kansalaisten tirkistelynhalua.
Vielä kiinnostavampaa on, että enemmistö ei kuitenkaan vastustanut omien verotietojensa julkisuutta, vaan suhtautui kriittisesti niiden ympärille rakennettuun mediamylläkkään.
Tämä on olennainen ero: suomalaiset eivät välttämättä halua salata verotietojaan, mutta he eivät myöskään tunnu kaipaavan niiden ympärille loputonta karnevaalia.
Ja laulun oikeastaan tilasi?
Massamediossa pitkään työskennelleenä tiedän, että media yleensä soittaa niitä lauluja, joita kuningas, eli yleisö, haluaa kuunnella.
Mutta kun jo enemmistö kertoo pitävänsä veropäivän mediakarnevaalia turhana, on pakko kysyä, kuka tämän kappaleen oikein valitsi ja miksi se soi edelleen joka marraskuu.
Haluavatko lukijat todella loputtomasti uusia tulolistoja, vai olemmeko me mediassa opettaneet heidät odottamaan niitä?
Verotietojen julkisuus voi olla tärkeää – onko tirkistely journalismia?
Verotietojen julkisuus on tärkeä osa yhteiskunnallista avoimuutta, sillä sen avulla voidaan arvioida tuloeroja, verotuksen oikeudenmukaisuutta ja taloudellisen vallan jakautumista.
Juuri siksi olisi syytä kysyä myös vaikeita kysymyksiä siitä, miksi erilaisia tuloja verotetaan eri tavoin ja miksi merkittävä osa varakkaiden tuloista voi jäädä julkisten tulotietojen ulkopuolelle.
Verotietojen journalistinen arvo ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen tulotieto pitäisi muuttaa viihteelliseksi kilpailuksi, jossa ihminen pelkistetään eurojensa summaksi.
Voisiko veropäivänä vaihtaa levyä
Voisimme kertoa, ketkä maksoivat eniten veroja, miten verokertymä muuttui ja kuinka paljon näillä rahoilla ylläpidetään suomalaisille tärkeitä palveluita, kuten teitä, kouluja ja terveydenhuoltoa.
On mahdollista yhtä aikaa tarkastella kriittisesti verotuksen oikeudenmukaisuutta, arvostaa yrittäjyyttä ja tunnustaa sen, että yhteiskunnan rahoittamiseen osallistuvat myös suurimmalta osalta miljoonat tavalliset palkansaajat.
Ehkä olisi jo aika kokeilla veropäivänä toisenlaista otsikointia, jossa tärkein kysymys ei ole, kuinka paljon joku sai, vaan kuinka paljon yhteiseen kassaan maksettiin.
Kuninkaan musiikkimaku saattaa yllättää.
Kirjoittaja on iloisesti veroja maksava City-lehden tuottaja.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Suomen suurimmat veronmaksajat julki – peliyhtiö löi pankkijätin
Valtiolle yllätys: Veroja kevennettiin – silti Suomesta kerättiin 2,3 miljardia enemmän
