Suomen verokertymä kasvoi tammi–syyskuussa 2,34 miljardia euroa, vaikka palkkatulojen verotusta on kevennetty.
Lukujen taustalta löytyy huomattava ero: palkoista, eläkkeistä ja veronalaisista etuuksista pidätettyjä veroja kertyi vain 371 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta arvonlisäveron kertymä kasvoi 829 miljoonaa euroa.
Verohallinnon lokakuussa julkaisemien tietojen mukaan yritysten maksamat yhteisöverot kasvoivat samaan aikaan lähes kymmenen prosenttia.
Verotuloja kertyi lähes 66 miljardia euroa
Verohallinto keräsi vuoden 2026 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana yhteensä 65 953 miljoonaa euroa veroja.
Kasvua vuoden 2025 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli 2 339 miljoonaa euroa eli 3,7 prosenttia.
Luvut ovat nimellisiä eli niistä ei ole vähennetty inflaation vaikutusta, ja lisäksi kerättyjä veroja tilitetään valtion lisäksi myös kunnille, seurakunnille ja Kelalle.
LUE LISÄÄ: Tässä kunnassa verottaja rokottaa kovimmin – katso oman kuntasi tilanne
Palkkaverotuksen kevennykset näkyvät kertymässä
Palkoista, eläkkeistä ja veronalaisista etuuksista tehtyjen ennakonpidätysten kertymä nousi 28 158 miljoonaan euroon, mutta kasvua oli vain 371 miljoonaa euroa eli 1,3 prosenttia.
Vuoden 2025 vastaavana ajanjaksona näiden ennakonpidätysten kertymä oli kasvanut 2,6 prosenttia, joten kasvuvauhti on puolittunut.
Verohallinnon tarkemman analyysin mukaan hidastumista selittävät erityisesti tuloverotukseen tehdyt kevennykset.
Arvonlisävero toi kassaan 829 miljoonaa euroa
Arvonlisäveroa kertyi tammi–syyskuussa yhteensä 17 653 miljoonaa euroa, mikä oli 4,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Euromääräinen kasvu oli 829 miljoonaa euroa eli yli kaksinkertainen palkkojen, eläkkeiden ja etuuksien ennakonpidätysten kasvuun verrattuna.
Verohallinnon mukaan arvonlisäverokertymän nousua selittää ennen kaikkea nimellisen kulutuksen kasvu, mutta myös aiemmat verokantojen muutokset vaikuttivat kertymään.
Palkkasumma kasvoi, mutta palkansaajia oli vähemmän
Suomessa maksettiin tammi–elokuussa palkkoja noin kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Samalla palkkatuloja saaneiden ihmisten määrä oli kuukausittain keskimäärin noin 12 000 pienempi, mikä Verohallinnon mukaan kertoo palkkasumman kasvaneen erityisesti palkankorotusten ansiosta.
Palkkasumma kasvoi siis ennakonpidätyksiä nopeammin, mikä havainnollistaa vuoden 2026 tuloveronkevennysten vaikutusta.
Tuloverojen kasvu ei tullut vain palkoista
Henkilöasiakkaiden tuloverokertymä kasvoi kokonaisuudessaan 999 miljoonaa euroa, vaikka palkkojen, eläkkeiden ja etuuksien ennakonpidätyksistä tuli lisäystä huomattavasti vähemmän.
Verohallinnon mukaan kasvua selittivät muun muassa pääomatuloihin liittyvät verot sekä se, että nettomääräiset veronpalautukset olivat 270 miljoonaa euroa edellisvuotta pienemmät.
Myös OP-ryhmän omistaja-asiakasbonusten muuttuminen veronalaiseksi pääomatuloksi vuoden 2026 alussa kasvatti korkoihin ja osuuksiin liittyvien ennakonpidätysten kertymää.
Yritysten verotuloissa lähes kymmenen prosentin kasvu
Yhteisöveroa kertyi tammi–syyskuussa 5 999 miljoonaa euroa eli 536 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kasvua oli 9,8 prosenttia, ja sen taustalla olivat erityisesti vuoden 2025 lisäennakot sekä vuoden 2026 ennakkoverot.
Verohallinto kuitenkin huomauttaa, ettei kuluvan vuoden ennakkoveroista voi vielä päätellä yritysten lopullista tuloskehitystä, koska ennakkoverot perustuvat pitkälti edellisen vuoden verotettaviin tuloihin.
EK uskoo veronkevennysten tukevan talouskasvua
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen on puolustanut työn ja yritysten verotuksen keventämistä keinona lisätä työnteon ja investointien kannustimia.
EK:n huhtikuussa julkaistussa kirjoituksessa Pakarinen korostaa, että ylimpiä marginaaliveroasteita on laskettu ja yhteisöverokantaa on päätetty alentaa 20 prosentista 18 prosenttiin.
Hänen mukaansa verouudistusten hyödyt näkyvät pitkällä aikavälillä, jolloin Suomi voisi houkutella nykyistä enemmän työtä, yritystoimintaa ja investointeja.
Riippumaton arviointineuvosto näkee riskin
Talouspolitiikan arviointineuvoston vuoden 2025 raportissa muistutetaan, että veronkevennykset voivat lisätä työnteon kannustimia, mutta myönteiset vaikutukset veropohjaan saattavat toteutua vasta useiden vuosien kuluttua.
Neuvoston mukaan ylimmän ansiotuloveroasteen alentaminen tuskin rahoittaa itseään välittömästi tai edes lähivuosina, vaikka sen pidemmän aikavälin vaikutukset voivat olla myönteisiä.
Arviointineuvosto pitääkin julkisen talouden kannalta ongelmallisena sitä, että veronkevennysten vaikutukset ovat epävarmoja samaan aikaan, kun kevennykset vähentävät verotuloja suoraan.
Verotulojen kasvu ei tarkoita samaa kuin valtion lisäraha
Verohallinnon keräämät lähes 66 miljardia euroa eivät mene kokonaisuudessaan valtion käyttöön, sillä osa tuloista tilitetään kunnille, seurakunnille ja Kelalle.
Tilastosta puuttuvat lisäksi muiden viranomaisten keräämät verot sekä työttömyys- ja eläkevakuutusmaksujen kaltaiset veronluonteiset maksut.
Siksi 2,34 miljardin euron verokertymän kasvu kertoo kerättyjen verojen kehityksestä, mutta ei yksin valtiontalouden tasapainosta tai veronkevennysten lopullisesta vaikutuksesta julkiseen talouteen.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Ruoan veroa saatetaan taas nostaa – hallituksen tuore alennus voi nyt jäädä lyhyeksi
Tavallisen perheauton ajoneuvovero saatetaan nostaa yli kaksinkertaiseksi
Bensan hinta voi nousta lähes 50 senttiä litralta – autoilijalle satojen eurojen lisälasku
