Talvirenkaiden vaihto lähestyy, ja moni autoilija tekee tutun valinnan: alle laitetaan samanlaiset renkaat kuin edellistalvenakin.
Pääkaupunkiseudun kaupungit haluavat nyt murtaa tottumuksen.
Helsinki tavoittelee tilannetta, jossa 70 prosenttia autoilijoista käyttäisi kitkarenkaita talvikaudella 2030–2031, ja keinovalikoimassa on selvitetty jopa nastarenkaiden käyttöön liittyviä lisämaksuja.
Nastarenkaiden määrää halutaan vähentää rajusti
Helsingin seudun ympäristöpalvelujen HSY:n mukaan kitkarenkaiden osuus on pääkaupunkiseudulla noin 40 prosenttia, kun taas Helsingissä osuus oli viime talvena noin 45 prosenttia.
Helsingin ympäristöasiantuntija Kirsikka Nevalaisen mukaan kaupungin tavoitteena on nostaa osuus 70 prosenttiin talveen 2031 mennessä.
Myös Espoo, Vantaa ja Kauniainen haluavat kasvattaa kitkarenkaiden osuutta, sillä HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kasken mukaan nastarenkaat ovat pääkaupunkiseudun katupölyn pääasiallinen aiheuttaja.
LUE LISÄÄ: Nelivuotias sähköauto hylätään katsastuksessa lähes neljä kertaa useammin kuin bensiiniauto
Nastarenkailla pysäköimisestä voisi joutua maksamaan enemmän
Helsingin kaupungin syyskuussa julkaisemassa selvityksessä tarkasteltiin nastarengasmaksuja, kieltoja ja muita keinoja vähentää nastarenkaiden käyttöä.
Selvityksessä pysäköintimaksujen eriyttäminen rengastyypin mukaan nousi esiin yhtenä mahdollisesti toteuttamiskelpoisena keinona, mikä voisi tarkoittaa kalliimpaa pysäköintiä nastarenkailla ajaville.
Kyse on vasta selvitetystä vaihtoehdosta, ei päätetystä maksusta, ja toteutus edellyttäisi myös toimivaa valvontaa.
Norjassa nastarenkaista on maksettu jo pitkään
Helsingin selvityksen mukaan nastarengasmaksut ovat osoittautuneet muissa Pohjoismaissa tehokkaiksi keinoiksi vähentää nastarenkaiden käyttöä.
Norjan kaupungeissa maksujen vaikutus nastarenkaiden osuuteen on ollut merkittävä, mutta Suomessa nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista vastaavien maksujen keräämistä.
Helsingin selvityksessä arvioitiin nastarengasmaksujen olevan erityisen tehokkaita siksi, että niitä voitaisiin soveltaa yksittäisiä katuja laajemmalla alueella.
Nastarenkaissa on tärkeä turvallisuusetu
Liikenneturvan mukaan nastat parantavat renkaan pitoa erityisesti märällä ja sileällä jäällä, kun taas lumisella ja sohjoisella tiellä korostuvat renkaan kuviointi ja kitkaominaisuudet.
HSY muistuttaa kuitenkin, että liikenneturvallisuuden kannalta ennakoiva ajotapa ja renkaiden kunto ovat rengastyyppiä tärkeämpiä.
Valintaan vaikuttavat myös ajo-olosuhteet: pääosin hoidetuilla kaupunkikaduilla liikkuvan ja säännöllisesti jäisillä sivuteillä ajavan tarpeet voivat olla erilaiset.
Helsinki on jo kieltänyt nastarenkaat yhdellä kadulla
Helsinki kielsi nastarenkailla ajamisen Lönnrotinkadulla vuonna 2022, ja kaupungin päätöksen mukaan kieltoa jatketaan kevääseen 2028.
Kieltoon sisältyy poikkeus tilanteisiin, joissa kiinteistölle ei ole muuta ajokelpoista yhteyttä.
Kaupunki on käyttänyt kokeilua yhtenä keinona kitkarenkaiden osuuden kasvattamiseen, mutta yksittäisen kadun kielto ei tarkoita, että nastarenkaat olisivat yleisesti kiellettyjä Helsingissä.
Nastarenkaat aiheuttavat jopa puolet katupölystä
Helsingin kaupungin selvityksen mukaan nastarenkaiden tienpintaan kohdistama kulutus voi aiheuttaa jopa puolet katupölystä.
Ongelma korostuu keväällä, jolloin kuivilta kaduilta nouseva pöly heikentää ilmanlaatua ja voi aiheuttaa hengitystieoireita.
Katupölyn vähentämisellä on myös kiire, sillä EU:n ilmanlaatudirektiivin raja-arvot kiristyvät vuonna 2030 ja erityisesti hengitettävien hiukkasten uusi vuorokausiraja-arvo on Helsingille vaikea saavuttaa.
Nykyisellä vauhdilla tavoite karkaa
Helsingin selvityksen mukaan kitkarenkaiden osuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin noin kaksi prosenttiyksikköä vuodessa.
Jos kasvu jatkuisi täsmälleen samaa vauhtia, 45 prosentin osuus nousisi viidessä vuodessa noin 55 prosenttiin eli selvästi alle kaupungin 70 prosentin tavoitteen.
Laskelma havainnollistaa, miksi Helsinki etsii nykyistä tehokkaampia keinoja nastarenkaiden vähentämiseen.
Renkaiden kunto voi ratkaista enemmän kuin tyyppi
Traficomin ohjeiden mukaan talvirenkaiden urasyvyyden on oltava vähintään kolme millimetriä, mutta turvallisuuden vuoksi renkaat suositellaan uusittaviksi viimeistään urasyvyyden laskiessa noin viiteen millimetriin, erityisesti lumella ja jäällä ajettaessa.
Myös renkaan ikääntyminen heikentää pito-ominaisuuksia, vaikka kulutuspintaa olisi jäljellä.
Kitkarenkaiden etuna ovat HSY:n mukaan pienempi melu, vähäisempi tienpinnan kuluminen ja joustavampi renkaanvaihto, mutta talviliikenteen turvallisuus riippuu edelleen ennen kaikkea renkaiden kunnosta ja kuljettajan ajotavasta.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Suomen diesel on EU:n kalleinta – 6 keinoa pienentää polttoainelaskua
Nelivuotias sähköauto hylätään katsastuksessa lähes neljä kertaa useammin kuin bensiiniauto
