Suomalaiset maksavat veroja, nurisevat niiden määrästä ja tuskailevat monimutkaisen verojärjestelmän kanssa, mutta hyvinvointivaltiosta ei kuitenkaan haluta luopua.
Verohallinnon tuoreen asennetutkimuksen mukaan peräti 94 prosenttia suomalaisista pitää verojen keräämistä tärkeänä hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi.
Samaan aikaan 40 prosenttia pitää verojärjestelmää epäoikeudenmukaisena, ja yli neljännes kertoo turhautuvansa usein maksamiensa verojen määrään. Nyt suomalaisten suhtautuminen veroihin on muuttunut.
Verojen kannatus kasvoi viisi prosenttiyksikköä
Verohallinnon asennetutkimuksen mukaan 94 prosenttia suomalaisista pitää verojen keräämistä tärkeänä, koska niiden avulla ylläpidetään hyvinvointivaltiota.
Vuonna 2025 osuus oli 89 prosenttia, joten kannatus kasvoi viisi prosenttiyksikköä, ja väitteen saama keskiarvo nousi viisiportaisella asteikolla 4,50:stä 4,61:een.
Myös verojen maksamista tärkeänä kansalaisvelvollisuutena pitää 94 prosenttia suomalaisista, mikä kertoo veronmaksun vahvasta hyväksynnästä.
LUE LISÄÄ: Valtiolle yllätys: Veroja kevennettiin – silti Suomesta kerättiin 2,3 miljardia enemmän
Neljä kymmenestä pitää verojärjestelmää epäoikeudenmukaisena
Suomalaisten mielipiteet jakautuvat selvästi, kun kysytään verojärjestelmän oikeudenmukaisuudesta.
Kyselyn mukaan 40 prosenttia pitää Suomen verojärjestelmää epäoikeudenmukaisena, kun taas 42 prosenttia on väitteen kanssa eri mieltä ja 17 prosenttia suhtautuu siihen neutraalisti.
Epäoikeudenmukaisuutta koskevan väitteen keskiarvo nousi vuoden takaisesta 2,86:sta 2,95:een, mikä kertoo käsitysten muuttuneen hieman kriittisemmiksi.
Lähes puolet tuskailee verotuksen monimutkaisuutta
Suomen verojärjestelmää pitää vaikeaselkoisena 47 prosenttia suomalaisista.
Väitteen kanssa eri mieltä on 38 prosenttia, joten verotuksen ymmärrettävyys jakaa kokemuksia lähes yhtä voimakkaasti kuin sen oikeudenmukaisuus.
Verohallinnon yksittäisiin verotuspäätöksiin suhtaudutaan huomattavasti myönteisemmin, sillä 75 prosenttia pitää niitä ymmärrettävinä.
Joka neljäs turhautuu veroihin – silti moni maksaa mielellään
Tutkimuksen mukaan 28 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa usein vihainen tai turhautunut siitä, että joutuu maksamaan niin paljon veroja.
Väitteen kanssa eri mieltä on 61 prosenttia, joten verojen määrä ei herätä enemmistössä jatkuvaa suuttumusta.
Samaan aikaan 72 prosenttia ilmoittaa maksavansa veronsa mielellään, joten kyselyn perusteella verojen määrään tyytymätönkin voi suhtautua itse veronmaksuun myönteisesti.
Veronkiertoa paheksutaan entistä voimakkaammin
Suomalaisista 87 prosenttia pitää veronkiertoa kaikissa tilanteissa vääränä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 85 prosenttia.
Lisäksi 63 prosenttia katsoo, että Verohallinnon pitäisi puuttua veronkiertoon nykyistä ankarammin.
”Hyvinvointivaltion rahoittamiselle on vahva tuki veronmaksajilta. Vaikka rahaa on niukasti, suomalaiset näkevät veroilla rahoitettavan hyvinvointivaltion merkityksen”, sanoo Verohallinnon palvelupäällikkö Janne Myyry tiedotteessa.
Luottamus verotuspäätösten oikeellisuuteen heikkeni
Vaikka 82 prosenttia suomalaisista luottaa Verohallintoon, usko yksittäisten verotuspäätösten oikeellisuuteen on heikentynyt.
Vuonna 2025 päätöksiä piti oikeina 86 prosenttia vastaajista, mutta nyt osuus on laskenut 83 prosenttiin, ja väitteen saama keskiarvo putosi 4,23:sta 4,13:een.
Samaan aikaan Verohallinto on joutunut korjaamaan verokorttien laskentavirhettä, joka voi johtaa noin 10 000 suomalaisen palkasta liian suureen ennakonpidätykseen, kuten City kertoi aiemmin.
Verottajan palveluja vähennetty – tiedonsaanti vaikeutunut
Verohallinnon mukaan 65 prosenttia suomalaisista kokee saavansa tarvittaessa helposti tietoa verotukseen liittyvistä asioista, kun viime vuonna osuus oli 67 prosenttia.
Myyry kertoo tiedotteessa, että valtionhallinnon säästöjen vuoksi Verohallinnon puhelinpalvelua ja asiakaspalvelupisteissä asiointia on tarjolla aiempaa vähemmän.
Hänen mukaansa palvelujen supistuminen voi näkyä siinä, kuinka helpoksi asiakkaat kokevat tarvitsemansa tiedon saamisen.
Vain kaksi kolmesta kokee saavansa veroilleen vastinetta
Tutkimuksessa 67 prosenttia suomalaisista katsoo saaneensa vastinetta maksamilleen veroille, kun 23 prosenttia on väitteen kanssa eri mieltä.
Samaan aikaan julkisen sektorin maine on kääntynyt hienoiseen nousuun viiden vuoden laskun jälkeen: myönteisesti suhtautuvien osuus kasvoi 51 prosentista 54 prosenttiin.
Viisiportaisella asteikolla julkisen sektorin saama keskiarvo nousi 3,30:stä 3,33:een, joten muutos on vielä pieni.
Suomalaisten veromielipiteitä on tutkittu vuodesta 2013
Verohallinto on kartoittanut suomalaisten asenteita veroihin ja veronmaksuun vuodesta 2013 lähtien.
Vuoden 2026 tutkimuksen toteutti Verohallinnon toimeksiannosta tutkimusyhtiö Bondata, joka haastatteli syys–lokakuussa puhelimitse 1 004:ää 18–79-vuotiasta suomalaista.
Tulokset painotettiin vastaamaan väestörakennetta iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan, joten ne kuvaavat suomalaisten asenteita eivätkä esimerkiksi toteutuneiden veronmaksujen määrää.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Verottaja syynää nyt nämä alat tiukasti – väärinkäytöksiä tuli ilmi
