Ruokakassin hinta kirpaisee, työpaikan tulevaisuus huolettaa ja suuret hankinnat saavat nyt odottaa parempia aikoja.
Suomalaisten luottamus talouteen heikkeni lokakuussa jyrkästi, mutta tuoreet tilastot paljastavat myös hätkähdyttävät erot eri puolilla Suomea asuvien sekä naisten ja miesten välillä.
Samaan aikaan Danske Bankin tutkimus kertoo, että joka kolmas suomalainen murehtii rahojensa riittävyyttä vähintään kerran viikossa.
Suomalaisten talousluottamus putosi lähes viisi pistettä
Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan kuluttajien luottamusindikaattori putosi syyskuun −4,9:stä lokakuun −9,7:ään.
Vielä elokuussa lukema oli −3,0, joten suomalaisten talousodotukset ovat synkentyneet selvästi kahden kuukauden aikana.
Luottamus oli lokakuussa myös heikompaa kuin vuotta aiemmin, jolloin mittari näytti −7,6, ja jäi kauas vuodesta 1995 lasketusta pitkän aikavälin keskiarvosta −2,9.
| Kuukausi | Luottamusindikaattori |
|---|---|
| Elokuu 2026 | −3,0 |
| Syyskuu 2026 | −4,9 |
| Lokakuu 2026 | −9,7 |
LUE LISÄÄ: Liki 40 prosentilta suomalaisista puuttuu taloudellinen puskuri – ero muihin Pohjoismaihin on karu
Pohjois-Suomessa taloususko on huomattavasti synkempi
Pääkaupunkiseudulla kuluttajien luottamusindikaattori oli lokakuussa −3,0, mutta Pohjois-Suomessa se vajosi peräti −13,4:ään.
Alueiden välinen ero oli 10,4 indeksipistettä, mikä paljastaa suuren kuilun suomalaisten talousodotuksissa.
Myös eri väestöryhmien näkemykset erosivat toisistaan, sillä työttömien luottamuslukema oli −21,2 ja eläkeläisten −19,7, kun taas ylemmillä toimihenkilöillä se oli niukasti positiivinen, 1,9.
Naiset suhtautuvat talouteen selvästi miehiä synkemmin
Tilastokeskuksen tutkimuksessa naisten luottamusindikaattori oli −13,5, kun miesten lukema jäi −5,9:ään.
Ero oli 7,6 indeksipistettä, ja naisten talousodotukset olivat näin huomattavasti miesten odotuksia kielteisempiä.
Kyse on talouden tilaa ja tulevaisuutta koskevista arvioista, eikä lukemista voi suoraan päätellä, kuinka paljon rahaa eri vastaajaryhmillä on käytettävissään.
Lähes puolet pelkää työttömyyden lisääntyvän
Työpaikkojen tulevaisuus painaa suomalaisten mieliä, sillä 47 prosenttia kuluttajista arvioi työttömyyden lisääntyvän seuraavan vuoden aikana.
Työssäkäyvistä 29 prosenttia katsoi oman työttömyys- tai lomautusriskinsä kasvaneen, kun vain kuusi prosenttia arvioi riskin pienentyneen.
Toisaalta 35 prosenttia työllisistä ei kokenut olevansa lainkaan vaarassa joutua työttömäksi, joten pelko ei kosketa kaikkia samalla tavalla.
Hintojen nousu tuntuu rajummalta kuin tilastot kertovat
Lokakuussa suomalaiset arvioivat kuluttajahintojen nousseen vuoden aikana 5,2 prosenttia ja odottivat hintojen kohoavan seuraavana vuonna vielä 4,6 prosenttia.
Tilastokeskuksen 4. marraskuuta julkaiseman ennakkotiedon mukaan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli lokakuussa kuitenkin 3,4 prosenttia, joten kuluttajien arvio oli tätä korkeampi.
Luvut eivät ole täysin suoraan vertailukelpoisia, sillä toinen perustuu ihmisten arvioihin ja toinen EU:n yhdenmukaistettuun hintamittariin, josta puuttuu esimerkiksi osa omistusasumisen kustannuksista.
Joka kolmas murehtii rahojen riittävyyttä viikoittain
Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2026 -tutkimuksen mukaan 33 prosenttia suomalaisista murehtii rahojensa riittävyyttä vähintään viikoittain.
Lisäksi 34 prosenttia kokee tulojen ja menojen yhteensovittamisen vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli noin 23 prosenttia.
Tutkimus toteutettiin huhti- ja kesäkuussa, ja Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto näkee tulosten taustalla viime vuosien hitaan talouskasvun ja heikon työmarkkinatilanteen.
Suomalaiset ovat Pohjoismaiden pessimistisintä kansaa
Danske Bankin tutkimuksessa suomalaiset suhtautuivat omaan taloudelliseen tilanteeseensa pessimistisemmin kuin muiden Pohjoismaiden asukkaat.
Suomalaisista 21 prosenttia kertoi suhtautuvansa taloudelliseen tilanteeseensa vähintään jokseenkin pessimistisesti, ja taloudellinen optimismi oli puolestaan vahvinta Tanskassa.
Tutkimukseen osallistui Suomessa 1 408 ihmistä, ja vastaava kysely tehtiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Neljä kymmenestä aikoo vähentää suuria hankintoja
Lokakuussa 40 prosenttia suomalaisista suunnitteli vähentävänsä kestotavaroihin käyttämäänsä rahamäärää seuraavan vuoden aikana, kun vain 11 prosenttia aikoi lisätä sitä.
Vain 12 prosenttia piti ajankohtaa hyvänä kalliille hankinnoille, ja auton ostamista harkitsi 13 prosenttia kuluttajista.
Asunnon ostoa tai rakentamista suunnitteli puolestaan vain kymmenen prosenttia, mikä kertoo suurten hankintojen jäävän monilla odottamaan vakaampia talousnäkymiä.
Puolet suomalaisista uskoo silti parempaan tulevaisuuteen
Synkistä lyhyen aikavälin odotuksista huolimatta puolet suomalaisista uskoo oman taloudellisen tilanteensa olevan parempi viiden vuoden kuluttua.
Danske Bankin tutkimuksessa osuus oli kasvanut neljä prosenttiyksikköä vuodessa ja noussut korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2018.
Tilastokeskuksen lokakuun tutkimukseen vastasi 1 171 henkilöä, ja vastausaste oli 54 prosenttia, kun taas Danske Bankin huhti- ja kesäkuussa toteuttamassa verkkopaneelitutkimuksessa oli 1 408 suomalaista vastaajaa.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Suomen talous kasvaa, mutta oma lompakkosi voi kertoa aivan muuta – tässä on syy
Ruoan veroa saatetaan taas nostaa – hallituksen tuore alennus voi nyt jäädä lyhyeksi
Valtiolle yllätys: Veroja kevennettiin – silti Suomesta kerättiin 2,3 miljardia enemmän
