Sitä on jälleen ilmassa.
Aamulla olin ajaa ohi pysäkistäni.
Huomaan hymyileväni yksikseni.
Ilo.
Naurahdan eilisen muistoille.
Rauha on hiipinyt sisälleni.
Toit sen mukanasi.
Kuuntelit.
Annoit tilaa kasvaa.
Ymmärsit.
Et pelännyt epävarmuutta.
Et pelännyt ääneen sitä sanoa.
Houkuttelit luottamaan.
Et tyytynyt pintaan.
Et edes silloin, kun en tiennyt mitä muuta edes voisi olla.
Halusit ihmisen, kun yritin tarjota huumaa.
Olit kärsivällinen, kun uusi ja vieras polku sai minut vauhkoontumaan.
_______________________________________________________________________
”Kanssasi on niin hyvä olla,
Syliisi helppo tulla.
Vain sinut tahdon viereeni,
Vain sinut mukaani…”