Tänä aamuna, ei mitään sanottavaa rakkaudesta.
Päivällä, ei mitään, mitä uskaltaisi kirjoittaa rakkaudesta.
Neljältä oli kai blogipäivitys, en keksinyt mitään rakkaudesta.
Nyt on ilta, en tiedä mitä kirjoittaisin rakkaudesta.
Pakko kirjoittaa jotain rakkaudesta.
Pakko sanoa jotain Jumalasta.
Aina pitäis nähdä muka ne arjen pienet ilot.
Mitä nekin nyt sitten oli?
Aamukahvi, Hesarin sarjakuva.
Kuolemaa koko päivä töissä.
Itse vielä elossa.
Isä retkellä tyttönsä kanssa.
Se on rakkaudenlaji josta en tiedä mitään.
Kaiken taustalla varmaan Jumala.
Puuttuu niin kummallisin tavoin elämään.
Puuttuu niin kummallisin tavoin elämästä.
Ilta, en tiedä mitä tuli taas sanottua rakkaudesta.