Blogi

Tämpäiväses lehdes näky olee arvio Martti Suasalo esittämäst Miälipuale päiväkirjast. Vaikutti sille et kriitikko oli langennu lovee Suasalo ees eikä siit juurikaa voi syyttää: mäki olin iha myyty siit esityksest. Ja nii oli isompi osa ylesöö mikä lopuks taputti seisaaltaa. Mä muistelin kaiholla iha toisellast Suasalo esityst mikä mul oli onni nähdä vuas sitte ja ihmettelin mite joku voi olla nii lahjakas et se repee kaikkee ja toisaalta nii hyvä valitsee mitä haluu tehä et ne jutut tulee just niiku parhaite esii ja samal pääsee ite revittelee kaikellast.

Kriitikkoo oli haitannu ne lavastukse kuvasärmit mikkä oli kuulemma tulkinnu esitystä väärii suuntii. Mua ei haitannu. Vallaskaa toises näytökses mä en ehtiny oikeesti ees huamaa niit taului ku ällistelin sitä Suasaloo. Vittu se miäs on nii ruma et se on jo liki komee. Ja nii puhuva kroppa ja naama… Siin mitää lavasteit ehtiny miättii. Mummiäst.

Yhtäkkii huamasin kastelles et australis on kasvattanu neljät nuput! V O U ! Mä hankin sen kevääl ja kesä mittaa se on kasvattanu kaks sellast liki pualtoistmetrist roikkoo ja niitte venymise mä kyl oon pannu merkille mut tää kukkimisaikomus tuli niiku pyytämättä ja yllätyksenä ja mä oon tosi otettu täst: hianoo nähä millaset kukat täs on ja mille haiseeks ne ja kui paljo.

Carnosa kukki kahesti kesällä ja kumpaaki kertaa siin oli neljät kukat samaa aikaa ja se löyhkä oli kuvaaaaaaamato. Sen sijaa toi bella ku kukkii nykki ni se ei haise yhtikäs millee ja bilobataki vaa iha vianosti. Carnosa on viäki vittuuntunu mulle siit keväsest episodist ku mä yritin siirtää sitä toisee huaneesee amppelii eikä se oo kasvattanu yhe ainoota lehtee koko kesäs. Oh well, minkäs sille ja tehty mikä tehty. Viä mä sen siirränki ikkunaremonti jälkee.

Mut nyt pitäs lähtee etsii pensasmustika taimii. Mä halusin istuttaa pari viä tänä syksynä ja ois siis aika.

Eskoottine Keski-Suami tuli käytyy, helveti hiano ilma istuu pual päivää junassa siis ja se toine puali sisäl ikkunattomas hallis… Yliviksuu! Juna oli täys kovaäänisii känniääliöit tottakai (perstai-ilta sentää!) ja hiukka nappas istuu selvimpäi ja ryystää vihreetä teetä. Kaks alkotonta viikkoo takana – ja jatkuu.

Mitä tuli nähtyy siä hallis? Ihanii preeglauksii ja merkillisii foliopainatuksii. Uhkeet lakkaukset näky olee muatii. Koneet raksutti koko päivä toine toistaa upeempaa printtii erillasille pohjille, ja erillai hupasii stanssauksii. Oli mukava fonttisetä mikä lykkäs mukaa makee fonttijulistee minkä paan seinälle. Enimmä aikaa oli sama fiilis ku autokaupas: oon väärää sukupualt ja siis näkymätö, mut silti must ei koko päivää tuntunu ettoisin ollu iha vääräs paikas ja tää on must jollai tapaa rohkasevaa.

Nyt pitäs viä analysoi toi kassilline prossyy ja muuta kamaa ku tuli kannettuu pois. Tänää kyl ei jaksa, aika kuallu olo.

—————
*Yks aussidonna kerto mulle mispäi se oli Suames käyny enne ku tavattii kesäses Maarianhaminas ja se mainitsi tonnimise paika. Mun meni tovi tajuu misse oli ollu… :P

Mun kesäuros on vittuuntunu. Semmiäst ilmesesti mä oon niiku jättäny ja pettäny sen. Ha! Ässif. Ekanaki mä rupesin sille kesäkoiraks vaa sen viihteeks ja vittu viihtyny se on, mä vähempiki mut mustteijo enää nii välii ku mä en viihdy kuiteskaa enkä missää enkä kenekää kans enää ikinä. Nyt se siis kuvittelee jotai et mä olisin lupaantunu sille viihteeks joksku määräämättömäks ajaks mikä sitä itteesä sattus huvittaa välilt loppuvuasi – loppuelämä. Vetäköö käpälääsä! Raja se on munki hyväntekeväsyydellä eikä täst kuiteskaa mitää ponuksii saa noi kiirastulimiäles.

Nyt se on sit kiree ja näree ja räkyttää mulle luuris mite paha akka mä oon. Vitut oon, mä oon kauheesti yrittäny olla sille kiltti koko kesä ja just omaa siatorajaa asti. Mä en ansatse tätä. Ikinä en tee enää mitää laupeude sisarte hommii jos toi ei lopeta ja pia sitteki. Pitää ymmärtää et kesä on kesä ja nytton syksy jo pitkäl. Mä en ees ehtis ylläpitää täs mitää urosta. Vaiks halusinki. Enkä mä haluu.

Se sestä.

Säälittävä on syksy Sity plokistanis. Kokonane vuarokausi mahtuu vajaasee kahtee sivuu… enne pari tuntii riitti sama tila täyttämiseks! Kummat katos eka, kiinnostavat kirjottajat vai kiinnostuneet lukijat ja kommentoijat? Vai samal klikkaukselko ne meni? Mä en kykenis sanoo ees näi jälestä vaiks oon ite ollu paikalla koko aika.

Oikeesti tää koskee koko Sityy. Sätit on aneemisii ja tyhjillää, keskustelut on harvemmas ja niihi osallistuu vähempi väkee ku aikasemmi. Sity alkaa olla aika säälittävä hiljane luuserisaitti ja luavemmat, viksummat ja trendikkäämmät väet on siirtyny jonnei. Lähtiks ne hankkii Oikeeta Elämää™ netiulkosest vai siirtyks ne vaa feissaa? Mä en tiä, mähä oon viä täs. Vaiks sanottava on et koko aika harvemmi mäki tääl käyn eikä useestikkaa tuu kirjaannuttuu nykku eijo sitä meililootaakaa minkä takii tartti.

Hetke mä miätin et voisko tän tilantee parantamiseks tehä jotai ja sit mä ihmettelin et miks pitäs. Aikasa kutaki. Ehkä täs ois sesonki keksii uus harrastus?

Viimine sammuttaa valot.

Mulle tarjottii töitä Henkilökohtasena assistenttina erittäiki rajallisel tyäajal. Palkka sopimukse mukaa tai viis tonnii kuussa, autoetu (pemariavokas) ja asuntoetu (villa Nitsas). Mun meni jotai nanosekunti ilmottaa et mutton ylipuhuttu paitsi sit mä muistin et ai helvetti, mullaha on diili nykyse tyänantaja kans et oon tän koulutukse loppuu asti sen palvelukses. Ja semmiäst miälellää tiätty sejjälkeeki mut siitteijo sitoumust. No, tsast as vel: ei ne uudet tyäkkää viä ois alkanu vaa vast sit ku ystis on tarkistanu kuponkist saaneesa sen 27 milli lottopoti ja hoitanu siihe kuuluvat järjestelyt.

Tarjous oli silti hyvä. Mä tunnen aika ihanii tyyppei. <3

Mä oon vaihteeks keränny ja poiminu omenoit ja kiappunu omenapuis periaatteel "ei omena puusta kauas putoo muttei myäskää omenapuusta kauas putoo" – kerra oli liki lentää niskallee muttei sellasii lasketa.

Miätin calvadosta ja mite monta omenapuuta tarttis olla ja mite monta kiloo omppui litraa calvaa… ja millasii lajikkeit ja sillai. Ja pääsiskö jollei normandialaselle tilalle omenoit poimii ja opintomatkalle ja et ne varmaa poimii kyl koneellisesti omenasa. Kyl varmaa ku rupes ottaa selvää? Ja sit mul alko pyärtää korvamatona joku karmee suami-iskelmä mis se donna lähti Bretanjee/Provensee poimii hedelmii ja vähäkö vituttaa ku sellasest ei pääse eroo.

Mun vanhimpii omenamuistoi on joku myrskyne loppukesä/alkusyksy päivä ku isä tuli sadetakis tupaa ja kanto helvetimmoist omenapuu oksaa. Se pani sen oksa komero ove päälle roikkuu ja nojallee ja siin märäs oksas oli viä omenat kii ja se oli joteki mysteerillist ja kiahtovaa mummiäst: jotai ku ei kuulunu sisää. Se sano et nyki on revenny ja menny halki ja se varmaa kaatuu koko puu ja me tirkisteltii ikkunast kuano lasis iha järkyttynenä et millo se kaatuu. Joo ei se kaatunu sillo eikä viäkää. Se kasvaa vinos ja siinnon isot arvet runkos mut tänäki vua se kukki valkosenaa ja tänää mä tyhjäsin siit monta korii omenaa. Se on yks mun kolmest lempipuust.

Tänä aamuna mä olin nii hermona et mun tuli hinku pyyhkii pölyi ja teinki nii. Siis sen sijaa et oisin viä pari kertaa krostsekannu ja dapltsekannu mitä meinasin esittää koulus tänää. Munnoli maha kural ja mä olin rauhottavie tarpees.

Tänä iltana mä oon ylihuajentunees tilas ja likimai euforias tai jossai. Mä sain myytyy opelle melki kaike mitä mä halusin, sain rakentavaa kritiikkii, muutamaa hommaa kehitysehdotuksii ja ylipäätää paljo myäntesemmä kuva omast osaamisest ku mitä mullon ollu. Nyt must tuntuu vähä aikaa sille et mä saatan saa tän tutkinno! Jeij!

(Kyl se koht menee ohi.)

Portfolio tehdää nii et hankitaa esmes Alkost pullo porttii ja esmes lähi-Alepast rulla folioo. Sit ei kandee avaa sitä pulloo ja kaataa sitä viinii foliotötteröö, noup: käärästää se koko pullo sellasenaa folio sisää ja TADAA! meillon portfolio.

Päätin rupee alkottomalle alkusyksylle tj. Fr.å.m. eilisest jonnei t.å.m. 18.10. asti kerta 19.10. ois yks viinimmaistelutilasuus mikä on jo niiku puukattu. Kui nyt tuli tääki miälee ku totesin et talost on calva taas lopus ja must hiukka tuntuu et se on liika kallist kamaa haihtuu pullost tollai. Enikeis.

Kävin Akateemises kattelees kuvakirjoi ku sellast on nii kiva aina välii tehä. Siä on joku pari metrii jo pelkkää Fotari CS-nelkkuu ja sit ku ne on sellasii pualtuhatsivusii raamattui ni on oikeesti mahdoto tiätää et mist niist ois ehkä ittelle iloo ja viä enite. Arpoo voi ja sit ostaa netist vähä halvempaa… Mut kiva niitton käpälöi silti. Ja kaikki muut kivat kuvakirjat päälle.

Ja sit kävin siin kahvikos istuus juamas kupillise kuumaa kerta tuntu et kurkus hirttää kii (joko se sika tunkee päälle?!) ja siin ku mä istun ni huamasin et se tarjolijatypy katteli mua ja sit se sano kaverillee jotai ja sit seki katto mua ja sit ne naureskeli keskenää. Pakko sanoo et se kupilline maistu mun suus aika helveti pahalle sit. Emmä kysyny mikä huvitti, vitut mun enää tarvii ku mä oon nähny tän melki penikast asti. Mut tippii en jättäny ja kyl menee taas aikaa enne ku istun siä – siiheks siä vaihtuu tarjolijat.

Tänää meilloli koulus päivä mitä mä olin oottanu ku kuuta nousee: kaikkee kivaa ja kiinnostavaa oli ohjelmas. Helveti totaaline pettymys. Kukaa eijollu priiffannu sitä opettajaa et ketä me ollaa, mitä meille on ennestää kerrottu ja mitä meille pitäs nyt kertoo. Ja sitä myätä se päivä sit meniki vitullee… Vast päiväjjälest sattumosi jäin juttusille sen ope kans ja sillo mä oivalsin tän kaike kokonaa. Et vittu ku meitton haukuttu et me ollaa laiska ja passiivine ryhmä ni ois kyl syytä kouluski hiukka skarppaa: me oltii jokseeki kaikki aamulla iha et JEE ja jos koulus ois tiato kulkenu ennalta ni me ois oltu sitä jälestäki. Niimpänii.

Mä en ikinä jaksanu lukee Pohjantähtee sillo joskus siin iäs ku viä saatto ja oli aikaa paneutuu sellasii tiiliskivii. Mä en kyl kauheesti perusta kotimasest kirjallisuudest mut myännän et täs kohtaa oon tuntenu joskus puutetta kerta toi on niit kirjoi mihi viitataa vähävvälii taval tai toisel. Nyt mä oon kuunnellu sitä Areenast ku aattelin et tää on helppo tapa paikkaa asiaa ja se kuunnelmaversio onki merkillise koukuttava. Kuusko osaa sitä on tullu ja mun tekis miäli jo kuulla lopukki. Pitääks täs kohtaa muka mennä viä hakee ne kirjat?

Taanno ku olin siä Karjalas ni mua hämmästytti ne vanhat sotakoirat. Ne osas ilmesesti Tuntemattoma ees ja taas ja kaikki ne paikat ja joukko-osastot mitä siin mainittii enkä mä huamannu et kukaa ois kyseenalastanu siit mitää, mut ku jotai kautta joku mainitsi Pohjantähde ni sit ne oli niiku erittäi sillai et no eihä se oo todellisuutta ja sehä on kaunokirjallisuutta ja mä aattelin itekseni et mitä vittuu. Kai ne nyt on kumpiki yhtlasii romskui ja silkkaa fiktioo? Molemmat perustuu mun ymmärrykse mukaa faktaa ja on kirjalija suadattamaa kuvitelmaa. Se on kiinnostavaa millai asiot voi perustella itellee erillai miälessää…

Tosin. Ne sotakoirat oli muuteki sellasii romantikkoi ja äärikonservatiivei ettemmä muista sellasii törmänneeni (ja sellasee määrää niit) niiku tooooooosi pikkää aikaa. Niilloli siis mummiäst niiku tosi erikone näkemys monistaki asiost. Oli se matkalu siis kasvattavaa niiku siltäki pualt, aina välis kannattaa havahtuu et meitton monellasii.