Rapsakkata

Näytetään kirjoitukset marraskuulta 2007.
Edellinen

Halkoaikaan tapahtunutta

Kunnanlääkäri oli aikanaan yhteisössään merkkihenkilö.

Auktoriteetti asiaan kuin asiaan oli melkoinen.

Tapahtui talvella aamunhämärissä joskus aikanaan Savon sydänmailla.

Mieshenkilö saapui erittäin lämpimästi pukeutuneena kunnanlääkärin vastaanottotiloihin. Talvi kun oli.

Kunnanlääkäri komensi mieshenkilön peremmälle ja pyysi häntä ensin riisuuntumaan alasti.

"Mutta, kun mi...", yritti mieshenkilö. "Pulinat ja vaatteet pois", sanoi kunnanlääkäri.

"Mutta, kun mi..." ,yritti mieshenkilö uudestaan. "Ettekö Te usko? Ensin vaatteet pois ja sitten pitkälleen tuohon tutkimuspöydälle", komensi kunnanlääkäri.

Hiljaista savolaista jurputusta suoltaen mieshenkilö riisuuntui ja kävi alastomana pitkälleen tutkimuspöydälle. Kunnanlääkärin mieliksi.

"No, niin. Nyt päästään asiaan. Mikäs se Rahikaista vaivaa?" kysyi kunnanlääkäri.

"Ei vaivaa mikään. Vaan, kun ulkona olisi tuo kunnanlääkärin kakluuneihin tilaama halkokuorma purkamista odottamassa ja ajattelin vain kysyä minne halkokuorma puretaan?" vastasi Rahikainen.


Korporativistinen demokratia Suomessa

Etujärjestöt ovat tottuneet Suomessa hoitamaan isotkin asiat pienessä piirissä. Samat henkilöt toimivat eri kokoonpanoissa, eri nimikkeillä ja eri etujärjestöjen nimissä. Tarpeen mukaan.

Etujärjestöjen vetämässä konsensusmenettelyssä ei ole mielestäni sinällään haittaa, jos esimerkiksi lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja eteneminen tapahtuvat avoimesti.

Yrittäkääpä etsiä käsiinne tietoa siitä, missä mennään seuraavan työryhmän toimien kanssa, jonka kohderyhmänä ovat kaikki Suomen työikäiset henkilöt.

- - - - - -

Hankenumero: STM120:00/2006
Hankkeen nimi: Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmä

Asettaja: Sosiaali- ja terveysministeriö
Asettajan osasto/yksikkö: Vakuutusosasto
Asettamispäivä: 4.1.2007
Hankkeen tila: Käynnissä
Toimikausi/aikataulu: 4.1.2007 – 31.1.2008

Tehtävä: Lainsäädäntöhanke

Tehtäväkuvaus: Työryhmän tehtävänä on selvittää, minkälaisia lainsäädännön rakennetta ja sisältöä koskevia muutoksia tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädäntöön on tarpeen tehdä lainsäädännön uudelleenkirjoittamista ja selkeyttämistä varten.

Työryhmän tulee tarkastella muun muassa: 1) lain soveltamisalaa, 2) korvattavien vahinkojen määrittelyä ja 3) korvausten määräytymisperusteita.

Tavoitteet: Työryhmän tavoitteena on laatia vakuutusperiaate huomioon ottaen ehdotukset tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön rakenteen ja sisällön uudistamiseksi.

Samalla työryhmän on myös arvioitava vastaako nykyinen tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädäntö sisällöltään muuttuneita työelämän olosuhteita.

- - - - - -

Seuraavat henkilöt toimivat valittuina ja paljon vartijoina:

Hannula, Jaakko hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö, puheenjohtaja
Wuorenjuuri, Carita hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö, sihteeri

JÄSENET:

Väänänen, Pirjo sosiaalipoliittinen asiantuntija, SAK ry
Koskinen, Timo lakimies SAK ry
Aaltonen, Juri lakimies, STTK ry
Ilveskivi, Paula lakimies, Akava
Nyyssölä, Mikko asiantuntija, VT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Rantahalvari, Vesa asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kaukinen, Kari ylilääkäri, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Leivo, Pirkko apulaisneuvottelupäällikkö, Kunnallinen työmarkkinalaitos
Vuoriluoto, Irmeli henkilöstöpoliittinen asiamies STTK ry
Hirvonen, Merja työmarkkina-asiamies, Suomen Yrittäjät
Sukselainen, Tuomas budjettineuvos, valtiovarainministeriö
Kannisto, Miia työmarkkinalakimies, valtiovarainministeriö
Mänttäri, Mika lakimies, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto

ASIANTUNTIJAT:

Miettinen, Tapani toimitusjohtaja, Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto
Pohjolainen, Kirsi lakiasiainjohtaja, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
Ijäs, Hannu vahinkovakuutuspäällikkö, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto
Tola, Sakari ylilääkäri, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
Hakkola, Hannu oikeustieteen kandidaatti, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
Lumiaho, Maire jaostopäällikkö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
Mäntyniemi, Lea johtaja, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto

Edellisten tietojen lähde: Valtion hankerekisteri – HARE

- - - - - -

Huolestuttavinta tuossa kokoonpanossa on työntekijän kannalta se, että kokoonpanossa ovat mukana vain työntekijäpuolen keskusjärjestöjen edustajat. Eivät niiden pysyvästi vammautuneiden ja sairastuneiden ammattiliittojen entisten/nykyisten jäsenten, jotka on jätetty oikeusturvan toteutumisen ja lakien mukaisen vakuutusturvan kannalta täysin heitteille.

Sen takia muun muassa Euroopan Unionin entisen oikeusasiamiehen Jacob Södermanin tekemä kirjallinen kysymys (KK 440/2007 Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa) hallitukselle tulee ajallisesti oikeaan paikkaan. Kunhan se myös johtaa todellisiin tekoihin ja takautuvaan korvausvastuuseen.

Suomen perustuslain 88 §:n mukaan korvausvastuu laittomaksi todetun järjestelmän eväämistä lakien mukaisista korvauksista kuuluu viime kädessä valtiolle.

- - - - - -

Pääministeri Vanhasen mukaan hallitusta ei voi kiristää. Ja näin varmasti onkin.

Vaan tässä kuviossa onkin kysymyksessä koko Suomen valtion uskottavuus, niiden inhimillisten arvojen ja lakien noudattajana, joita se on muualla maailmassa ilmoittanut mallioppilaan lailla noudattavansa.

Tapaturma- ja ammattitautilain uudistaminen on varmasti paikallaan. Vaan suurin ongelmahan on yksittäisen vakuutetun kannalta se, että nykyisinkään voimassa olevia lakeja ei noudateta.

Siitä kertoo osuvasti tuo kansanedustaja Södermanin kirjallinen kysymys, joka vielä kertauksen vuoksi tähän loppuun.

- - - - - -

Annettu tiedoksi 12.11.2007 oikeusministeriöön:

KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2007 vp

Tarkistamaton versio 1.1 KK 440/2007 vp - Jacob Söderman /sd
Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa

Eduskunnan puhemiehelle,

Vakuutusoikeuden toimintaa on viime vuosina kritisoitu oikeusturvan heikosta toteutumisesta. Kansalaisten kannalta suurimmat ongelmat ovat käsittelyaikojen pituus, puutteelliset perustelut sekä lääketieteellisen arvioinnin puolueettomuus ja avoimuus.

Eduskunnan oikeusasiamies on jo useiden vuosien ajan kiinnittänyt huomiota käsittelyaikojen pituuteen. Vuonna 2006 muutoksenhakija joutui odottamaan ratkaisua keskimäärin 14,5 kuukautta, kun käsittelyaika vuonna 2004 oli 13,1 kuukautta. Tietooni on tullut myös tapaus, jossa henkilö on joutunut odottamaan vakuutusoikeuden päätöstä yli viisi vuotta hakemuksen jättämisestä. Vuonna 2004 tehdyistä päätöksistä 44 % lähetettiin alle vuoden sisällä vireilletulopäivästä, mutta vuonna 2006 enää 24 %. Oikeusasiamiehen mukaan tätä on pidettävä yhtenä suurimmista oikeusturvaongelmista sosiaalivakuutuksen alueella.

Lääketieteellisen toiminnan avoimuuteen on kiinnittänyt huomiota oikeusturvan toteutumista oikeusministeriölle vuonna 2003 selvittänyt tutkija Maija Sakslin. Hänen mukaansa on ongelmallista, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveyttään arvioiva lääkäri eivät useimmiten tapaa, vaan lääkäri tekee arvion asiakirjojen perusteella.

Hakijat ovat valittaneet myös siitä, etteivät he saa tietää, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Hylkäävän päätöksen perusteluna saattaa olla pelkkä "Ei anna aihetta kannan tarkistukseen".

Ratkaisuksi ristiriitaisiin lääkärinlausuntoihin on esitetty suullisten käsittelyjen lisäämistä. Kuitenkin niiden määrä on romahtanut lähes olemattomiin. Kun vuonna 2004 oli 33 suullista käsittelyä, vuonna 2006 niitä oli vain kuusi.

Oikeusturvaa uhkaavat lisäksi vakuutusoikeuden lääkäreiden sidonnaisuudet vakuutusyhtiöihin. Käytännössä useimmat vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärit työskentelevät vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla.

Eduskunnan oikeusasiamies otti vuonna 2000 ja oikeuskansleri vuonna 2002 sen kannan, että vakuutuslaitoksen palveluksessa olevia lääkäreitä ei tule valita muutoksenhakulautakuntien jäseniksi.

Vakuutusoikeuden toiminnassa on piirteitä, jotka asettavat kyseenalaiseksi perustuslain 21 §:n, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan toteutumisen, jonka mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi, päätösten perustelujen parantamiseksi ja lääkärijäsenten riippumattomuuden varmistamiseksi niin, että kansalaisten oikeusturva toteutuu?

Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007
Jacob Söderman /sd

- - - - - -

Avoin muistio vakuutusoikeudesta löytyy osoitteesta:
http://ajankuva.blogspot.com/2007/11/avoin-muistio-vakuutusoikeudesta.html


Uusia kansalaistaitoja vaaditaan

Viime viikkoina on käynnistynyt tiedotusvälineissä kirjoittelu Suomessa vallitsevasta köyhyydestä.

Iltalehti kirjoitti 12.11.07:

”Suomi on vauraampi kuin koskaan historiansa aikana. Silti Suomessa on EU:n laatiman luokittelun mukaan 600 000 köyhää.”

Köyhyyteen päätymisessä on varmasti monta tietä.

Yksi pirullisimmista on se, jos sairastuu tai vammautuu pysyvästi.

Hitaan syöksykierteen matka käynnistyy, kun työeläke-, vahinkovakuutus, liikennevakuutusyhtiö tai Kela tekevät hylkäävän päätöksen hoitavan lääkärin tarpeelliseksi katsomasta hoidosta, kuntoutuksesta ja tapahtumakohtaiseen vakuutuslajiin lakien mukaan kuuluvasta toimeentuloturvasta.

Toimeentulo vakuutusyhtiön hylkäävän päätöksen jälkeen
Toimeentulo vakuutusyhtiön hylkäävän päätöksen jälkeen

Miten sairas ja työkyvyttömäksi todettu vakuutettu/potilas jaksaa, saati kykenee ymmärtämään ne moninaiset prosessit, joita hänen pitää pystyä pyörittämään papereilla samanaikaisesti?


Kielikukkasten tuttaa ja tyttää?

Suomen kielessä on vasta osa eläinkunnan edustajista päätynyt arkipäivän kielenkäyttöön.

Esimerkkeinä toimivista eläinlajien sanallisista sovelluksista kielenkäytössä; voitaneen ottaa esimerkiksi ketuttaa ja hirvityttää.

Kyseisten sanojen kytkeytymisen historiaa arkipäivän kielenkäyttöön en tunne, mutta voisimmeko rikastuttaa kieltämme fuusiosanoilla globaalisuuden nimissä?

- - - - - -

Minkälaisia mielleyhtymiä herättäisivät sanalliset esiasteet: booatuttaa ja pässityttää?

Entäs kanituttaa ja teerityttää sekä elefanttituttaa ja hiirityttää?

- - - - - -

Sitten visuaalisen Suomi - brändin väännökset – jellonatuttaa vai leijonatyttää?

Kas, siinäpä pulma ja verbi tosi julma. Miau ja räyh.


Kuukauden lohkaisu  1

Tapahtui eilen täydessä kympin ratikassa heti kello 10 jälkeen.

Itse löysin hyvän kiinnipito- ja seisomapaikan keskikohdan tangon vierestä.

Poikkeuksellisen paljon vanhuspaikoille oikeutettuja joutui seisomaan kävelykeppien kera käytävällä, jolloin vanhempi mieshenkilö huikkasi kovaan ääneen:

"Hyvä rouva, sanokaa vain rohkeasti niille raskaana oleville miehille, että tarvitsette kipeästi istumapaikkaa."

Eipä ollut sanoilla tällä kertaa mitään vaikutusta. Ratikka jatkoi matkaansa. Satoi ja oli harmaata. Kaikki katsoivat tiukasti hiukan vaivaantuneina omiin kiintopisteisiinsä.


Ihmispommeja sairaaloissa – Aika SiCKOA?

Lämpimät onnitteluni tehyläisille sairaanhoitajílle palkankorotuksen saavuttamisesta.

Toivon myös, että keskustelu Tehy - sopimuksen sisällöstä ja korotusprosenttien laskutavoista jatkuu.

Mielestäni tietty terveydenhoitoalan ammattiliitojen hajaannus tullee vielä puhuttamaan ja mutkistamaan ammattialan asioiden hoitamista jatkossa. Keinotekoisten liittorajojen takia.

Kateus ja valtataistelu, kun ovat Suomenkin yhteiskuntarakenteen myrkyllisimpiä polttoaineita.

Kauniit sanat - tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ovat nyt Suomessa kautta aikojen kovimman käytännön testin edessä.

- - - - - -

Uutistietojen mukaan valtiolta ei tipu kunnille lisärahaa, vaan tuottavuutta?

Taloudelliset mittarit ovat toki tärkeitä, mutta vain yksi osa kokonaisuutta. Riittääkö jatkossa, että potilaat hoidetaan excel - lukujen valossa keskimääräisen tuottavasti?

Mielenkiintoista on seurata, miten kasvavaan terveydenhuollon kysyntään vastataan pienenevällä henkilöstömäärällä?

Minkälainen on nykytilanne esimerkiksi sairaanhoitajien työssä jaksamisen suhteen?

- - - - - -

Lamavuosien aikaan Suomessa opittiin alibudjetoimaa henkilöresursseja, niin että siitä on tullut jo vakiintunut normaalikäytäntö.

Tämä seuraava mielipidekirjoitus kiinnitti elokuussa huomioni. Varsinkin, kun siihen ei tullut yhtään vastausta. Eli minun mitta-asteikossani se kertoo ongelman olevan todellinen, mutta sille ei ole tarkoituskaan tehdä mitään.

Sairastunut sairaahoitaja ja ammattiliiton/työnantajan tuki
Sairastunut sairaahoitaja ja ammattiliiton/työnantajan tuki

Mitä tällä edellisellä on tekemistä tuoreen Tehy-sopimuksen kanssa?

Paljonkin.

Sillä, koska kuntien menot palkankorotusten myötä kasvavat, niin viimeistään nyt kuntapäättäjien pitäisi ruveta pitämään tiukasti huolta siitä, että eläkkeelle kuuluvat ja kuntoutusta tarvitsevat pääsevät sinne viivytyksettä.

Tuo itseäni järkyttänyt mielipidekirjoitus voidaan pukea seuraavan kaavion mukaiseksi.

Tällöin hylkäävän päätöksen asianmukaisesta eläkkeestä ja tarpeellisesta kuntoutuksesta saanut valuu hitaan syöksykierteen jälkeen kunnan elätettäväksi.

Hitaan syöksykierteen malli
Hitaan syöksykierteen malli

Ilman kuntapäättäjien tiukkaa puuttumista lakisääteisessä vakuutusturvassa tiedossa oleviin epäkohtiin, päättäjät polttavat itse erittäin herkästi palavaa yhteiskunnallista sytytyslankaa koko ajan lyhyemmäksi ja lyhyemmäksi.

Sanokaa mun sanoneen.


Terveydenhoidon SiCKOttaminen jatkuu

Mitä kaikkea tapahtukaan parhaillaan vallankäytön kulisseissa?

- - - - -

Katso Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen haastattelu
http://nettitv.mtv3.fi/uutiset/index.shtml/uutiset/uutiset/kymmenenuutiset?114940#114940

Katso: Töistä kieltäytyvä sairaanhoitaja voi saada syytteen hoidon laiminlyönnistä.
http://nettitv.mtv3.fi/uutiset/index.shtml/uutiset/uutiset/kymmenenuutiset?114941#114941

- - - - -

- Videoiden lataantuminen kestää aina hetkisen -

- - - - -

Mikäli nyt vireillä olevat lakimuutokset toteutuvat, niin toivotaan, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nimissä vakuutuslääkärien vastuukysymykset potilasturvallisuuden laiminlyönneistä otetaan myös samalla nopeudella hallituksen ja eduskunnan käsittelyyn.

- - - - -

Kuten aiemmin jo kirjoitin.

Kysymys ei ole noissa vakuutusyhtiöiden hylkäävissä päätöksissä ihmishengissä mitattuna mistään pienestä määrästä.

Vakuutuslääkärit aiheuttavat vuosittain yli 200 kipupotilaan kuoleman, joko suoranaisesti tai välillisesti (Ajankohtaisohjelma A-piste 11.10.2004 Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi?).

Noissa erittäin murheellisissa tapauksissa ketään päättäjää eivät ole potilasturvallisuusasiat paljoa kiinnostaneet.

- - - - -

Vaan, jos Euroopan Unionin ja eduskunnan entinen oikeusasiamies on tehnyt seuraavanlaisen kirjallisen kysymyksen hallitukselle, niin toivotaan, että tällä käynnissä Tehy-myrskyllä on muitakin suomalaisen yhteiskunnan mätäpaiseita poksautteleva vaikutus.

- - - - -

KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2007 vp

Tarkistamaton versio 1.1 KK 440/2007 vp - Jacob Söderman /sd
Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa

Eduskunnan puhemiehelle,

Vakuutusoikeuden toimintaa on viime vuosina kritisoitu oikeusturvan heikosta toteutumisesta. Kansalaisten kannalta suurimmat ongelmat ovat käsittelyaikojen pituus, puutteelliset perustelut sekä lääketieteellisen arvioinnin puolueettomuus ja avoimuus.

Eduskunnan oikeusasiamies on jo useiden vuosien ajan kiinnittänyt huomiota käsittelyaikojen pituuteen. Vuonna 2006 muutoksenhakija joutui odottamaan ratkaisua keskimäärin 14,5 kuukautta, kun käsittelyaika vuonna 2004 oli 13,1 kuukautta. Tietooni on tullut myös tapaus, jossa henkilö on joutunut odottamaan vakuutusoikeuden päätöstä yli viisi vuotta hakemuksen jättämisestä. Vuonna 2004 tehdyistä päätöksistä 44 % lähetettiin alle vuoden sisällä vireilletulopäivästä, mutta vuonna 2006 enää 24 %. Oikeusasiamiehen mukaan tätä on pidettävä yhtenä suurimmista oikeusturvaongelmista sosiaalivakuutuksen alueella.

Lääketieteellisen toiminnan avoimuuteen on kiinnittänyt huomiota oikeusturvan toteutumista oikeusministeriölle vuonna 2003 selvittänyt tutkija Maija Sakslin. Hänen mukaansa on ongelmallista, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveyttään arvioiva lääkäri eivät useimmiten tapaa, vaan lääkäri tekee arvion asiakirjojen perusteella. Hakijat ovat valittaneet myös siitä, etteivät he saa tietää, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Hylkäävän päätöksen perusteluna saattaa olla pelkkä "Ei anna aihetta kannan tarkistukseen". Ratkaisuksi ristiriitaisiin lääkärinlausuntoihin on esitetty suullisten käsittelyjen lisäämistä. Kuitenkin niiden määrä on romahtanut lähes olemattomiin. Kun vuonna 2004 oli 33 suullista käsittelyä, vuonna 2006 niitä oli vain kuusi.

Oikeusturvaa uhkaavat lisäksi vakuutusoikeuden lääkäreiden sidonnaisuudet vakuutusyhtiöihin. Käytännössä useimmat vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärit työskentelevät vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla. Eduskunnan oikeusasiamies otti vuonna 2000 ja oikeuskansleri vuonna 2002 sen kannan, että vakuutuslaitoksen palveluksessa olevia lääkäreitä ei tule valita muutoksenhakulautakuntien jäseniksi.

Vakuutusoikeuden toiminnassa on piirteitä, jotka asettavat kyseenalaiseksi perustuslain 21 §:n, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan toteutumisen, jonka mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeuden käsittelyaikojen lyhentämiseksi, päätösten perustelujen parantamiseksi ja lääkärijäsenten riippumattomuuden varmistamiseksi niin, että kansalaisten oikeusturva toteutuu?

Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007
Jacob Söderman /sd

- - - - - - - -

Monissa vakuutusoikeuteen asti etenevissä valitustapauksissa kyse on oikeuskiistasta koskien tapaturmalain 15§:n mukaisen hoidon saamisesta ja korvattavuudesta.

Tarpeen on hoitava lääkäri todennut, mutta vakuutuslääkäri papereilta katsottuna kiistänyt.

- - - - - - - -

Tapaturmalaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1948/19480608

15 §
Sairaanhoitoon kuuluu:

1) lääkärin antama tai määräämä tarpeellinen hoito taikka, jollei sellaista hoitoa ole saatavissa, koulutetun sairaanhoitajan antama tai muu tarpeellinen hoito;

2) lääkärin määräämät lääkkeet ynnä tarpeelliset puhdistusaineet ja sidostarpeet;

3) tarpeellisten tekojäsenten ja muiden apuneuvojen hankkiminen omaksi tai käytettäväksi sekä niiden korjaaminen ja uusiminen, milloin se olosuhteisiin katsoen on kohtuullista; sekä

4) harkinnan mukaan opaskoiran antaminen sokean käytettäväksi.

Sairaanhoitona korvataan myös avuttomassa tilassa olevalle vahingoittuneelle erityisessä laitoksessa annettu pysyvä huolto.

Sairaanhoitona korvataan niin ikään siitä aiheutuvat välttämättömät matkakustannukset.

Sairaanhoito korvataan tarpeettomia kustannuksia välttäen vahingoittuneen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta. Korvauksena maksetaan se kustannusten osuus, josta vahingoittunut vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) perusteella.

Tämän ylittävät kustannukset voidaan korvata, jos se on perusteltua ottaen huomioon sairaanhoidon odotusajan olennainen vaikutus tapaturmavamman aiheuttaman työkyvyttömyyden kestoon tai muu erityinen syy.

Vahingoittunut ei ole velvollinen ottamaan vastaan työtapaturman vuoksi tarpeellista hoitoa Suomen ulkopuolella, jollei erityisestä syystä muuta johdu. (21.2.2003/143)


Presidenttikin polkemaan perusoikeuksia?

Toteutuessaan sairaanhoitajien lakko saattaa tietenkin aiheuttaa pahimmillaan potilaiden kuolemia. Siitä ovat tiedotusvälineet maalailleet värikkäitä näkymiä jo muutaman viikon ajan. Vertakin on näkynyt jopa Hesarin kuvissa.

Mielenkiintoista olisi nyt tasapuolisuuden nimissä viimeinkin tietää, kuinka paljon potilaita menehtyi lääkärien edellisessä lakossa? Kuinka monta kuolemista oli lakon aiheuttamia?

Tilastot löytyvät varmasti solidaarisuuden nimissä Suomen lääkäriliitolta Tehylle jakeluun pikaisesti.

Tiedotusvälineistä saadaan toivottavasti myös seurata kuinka valmiita lääkärit ovat joustamaan ja tekemään ilman erillistä korvausta myös hiukan sairaanhoitajille kuuluvia tehtäviä.

Sairaalamaailmassahan on käsittääkseni vallalla edelleen hyvin hierarkkinen henkilöstöjärjestelmä, joka muuttunee ajan myötä pikku hiljaa tai sitten tämän lakon toteutuessa kertarysäyksellä.

- - - - - - - - - -

Tiedotusvälineissä kerrottiin eilen, että presidentti Tarja Halonen aikoo palata Suomeen perjantaiksi vahvistaakseen Tehy-lain.

Ylen uutisten mukaan Halosen New Yorkin matka perutaan, jotta Tehy-lain voimaantulo ei jää ainakaan presidentin poissaolosta kiinni! Tosi SiCKOA.

Muun muassa entisenä SAK:n lakimiehenä varsin yllättävä takinkääntö kansalaisten ja yhden ammattiryhmän perusoikeuksien pikaisen rajoittamisen puolesta. Ihmisoikeuksien ja oikeusturvan puolustamisesta puhumattakaan.

Näin voi mielestäni toimia vain arvojohtaja, joka menettää viimeistään nyt arvostuksen rippeet omissa silmissäni. Vieläpä pelkästään naisvaltaiseen alaan kohdistuvalla lailla.

Toivottavasti Fortumin miehille säädetään vastaavan tyyppinen laki ennen kovien pakkasten alkua. Eihän sitä koskaan tiedä, mitä monopolialalla keksitään…

- - - - - - - - - -

Mielenkiintoinen valttikortti sairaanhoitajille pakkolaista irtaantumiseen, saattaa avautua TEO:n ylläpitämän TERHIKKI -rekisteristä poistamisen kautta.

Kirjallisen hakemuksen perusteella ammatinharjoittamisoikeuden poistaminen esimerkiksi sairaanhoitajalta tarkoittaisi sitä, että kyseistä henkilöä ei voisi enää lailla pakottaa hoitotöihin, koska kyseisellä henkilöllä ei olisi enää oikeutta toimia sairaanhoitajana.

Vaan eiköhän siellä ole jo viekkaat myyrät romahduttamassa tämänkin mahdollisuuden.

- - - - - - - - - -

Muuten. Tuosta samasta TEO:n ylläpitämästä TERHIKKI – rekisteristä pitäisi saada jokaisen potilaan halutessaan ennen hoitosuhteen solmimista tieto siitä, että toimiiko uusi hoitava lääkäri myös vakuutusyhtiön palveluksessa.

"Vakuutusyhtiölääkärin pää- ja sivutoimet"

Suurimpana riskinä tuossa kaksoisroolissa toimimisessa on se, että hoitava/vakuutuslääkäri-roolissa toimija jättää lausunnossaan mainitsematta sellaisia potilaan terveydentilaan liittyviä asioita, jotka aiheuttavat vakuutusyhtiössä potilaalle hylkäävän päätöksen korvauksista, hoidosta ja kuntoutuksesta.

- - - - - - - - - -

Kysymys ei ole noissa vakuutusyhtiöiden hylkäävissä päätöksissä ihmishengissä mitattuna mistään pienestä määrästä.

Vakuutuslääkärit aiheuttavat vuosittain yli 200 kipupotilaan kuoleman, joko suoranaisesti tai välillisesti (Ajankohtaisohjelma A-piste 11.10.2004 Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi?).

Noissa erittäin murheellisissa tapauksissa ketään päättäjää eivät ole potilasturvallisuusasiat paljoa kiinnostaneet.

Lisäksi miinussaldoihin tulevat avioerot, perheiden rikkoontumiset ja potilaiden velkaloukut toimeentulon romahdettua pysyvän sairauden, tapaturman, liikenne-, potilas- tai lääkevahingon takia.

- - - - - - - - - -

Ai, että mitäkö presidentti Halosella on tuon vakuutuslääkärijärjestelmän kanssa tekemistä.

Paljonkin.

- - - - - - - - - -

Tämän päivän Hesarissa presidentti Halonen toteaa periaatteistaan lainsäädäntötyössä seuraavaa:

”Halonen antoi viime viikolla potilasturvalakiin lausuntonsa. Siinä presidentti muun muassa muistutti, että lain tulee olla linjassa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.”

"Olen sellainen pinttynyt juridiikan kanssa, ja silloin kun jotain lakia tehdään, ja se on poikkeava, niin totta kai sitä toivoo, että se voitaisiin tehdä oloissa, jossa siitä käytäisiin laaja keskustelu ja sitten tehtäisiin päätöksiä, mutta aina se vaan ei ole mahdollista."

Lisätietoa täysin presidentti Halosen päinvastaisesta toiminnasta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja mikä tyrmistyttävintä - Suomen perustuslain suhteen, löytyy esimerkiksi osoitteissa:

Suomalainen kahden lääkärin loukku 100 prosenttisen valmis! – Osa 1/5
http://ajankuva.blogspot.com/2007/06/suomalainen-kahden-lkrin-loukku-100.html

Suomalainen kahden lääkärin loukku 100 prosenttisen valmis! – Osa 2/5
http://ajankuva.blogspot.com/2007/06/suomalainen-kahden-lkrin-loukku-100_15.html

Suomalainen kahden lääkärin loukku 100 prosenttisen valmis! – Osa 3/5
http://ajankuva.blogspot.com/2007/06/suomalainen-kahden-lkrin-loukku-100_21.html

Suomalainen kahden lääkärin loukku 100 prosenttisen valmis! – Osa 4/5
http://ajankuva.blogspot.com/2007/06/suomalainen-kahden-lkrin-loukku-100_23.html

Suomalainen kahden lääkärin loukku 100 prosenttisen valmis! – Osa 5/5
http://ajankuva.blogspot.com/2007/06/suomalainen-kahden-lkrin-loukku-100_27.html

Yhteenvetoa nelikantaisesta lainsäädäntömallista
http://ajankuva.blogspot.com/2007/07/yhteenvetoa-nelikantaisesta.html

Kaaviomuodossa kokonaisuus näyttää yksittäisen potilaan kannalta tältä:

Vakuutusalan menestyksen HE-kaava
Vakuutusalan menestyksen HE-kaava

- - - - - - - - - -

Kaikille terveydenhoidon ammattilaisille voimalliset virtuaalihalit ja uskoa oman asian puolesta.

Taistelu ei tule olemaan helppo, mutta nyt otetaan päättäjistämme todellista mittaa.

Samalla nähdään minkälaisiin törkykeinoihin kuntatyönantajat, poliittiset päättäjät ja Suomen valtio (nehän ovat periaatteessa vain samojen avainhenkilöiden sekoitus) ovat lakon murtamisen ja perusoikeuksien polkemisen puolesta valmiita menemään.

Suomalaisen terveydenhoidon SiCKOttaminen tällä tavoin on mielestäni sairasta touhua.

Muistakaa hyvät terveydenhoidon ammattilaiset, jos voimia riittää, niin aina voi ottaa yhteyttä suoraan Michael Moore – nimiseen toimijaan: http://www.michaelmoore.com/email/index.php

Kielimuurit rohkeasti ylittäen muukin maailma alkaa kiinnostua Suomesta ihan eri malliin kuin aiemmin.

Tosiasioiden tunnustaminen alkaa jääräpäiden Suomessa vain ulkopuolisten ja puolueettomien tarkkailijoiden puututtua asiaan.


Terveydenhoidon SiCKOttaminen aloitettu?

Eilen pukkasi tuttavaltani viestiä "piip" - sairaalasta.

Osastolla on jo pelkkää ruotsia puhuvia mieshoitajia työssä. Lisäksi tumman iho- ja hiusvärityksen omaavia naishoitajia, joiden ilmansuunnaksi veikataan Filippiinejä.

Muutenkin hoidon antamisessa potilaille on siirrytty italialaiseen tyyliin hoitaa asioita. Kestää, kestää, kestää. Ei pääse vessaan, saati sitten pesulle. Omatoimisuus tai alle laskeminen ovat valttia.

Kielimuuriakin on potilashoidossa vaikea murtaa, jos yhteinen puhuttu kieli puuttuu kokonaan.

Joten kovat taitavat olla jo piipussa. Molemmilla kiistan osapuolilla.

- - - - - - - - -

Ulkomailla paljon asunut tuttavani kertoi, että Ruotsissa oli 70-80 luvuilla ja hänen tietojensa mukaan on varmaan vieläkin hyvin samantapainen järjestelmä.

Siellä oli sairaala-apulaisina turkkilaisia miehiä jotka kieltäytyivät uskontoonsa vedoten ottamaan käskyjä naispuolisilta sairaanhoitajilta!

Se oli aikamoinen soppa ja Suomi matkii Ruotsia niin kuin aina.

- - - - - - - - -

Annan tukeni hoitajien joukkoirtisanoutumiselle, koska he ja lukuisat muut ovat palkkansa ansainneet. Muutenkin kuin ainaisten puheitten tasolla.

Jorma Ollila osui puheissaan oikeaan, että yhtenä suurimpana syynä tähän tilanteeseen ajautumisessa on se, että taloudellisiin kriisitilanteisiin sopiva keskitetty palkkaratkaisumalli on pitkälti syypää tilanteeseen. Vastuunkantajia tilanteeseen on turha etsiä, koska niitä ei Suomesta koskaan löydy.

Sovittelulautakunnan puheenjohtajalla arkkiatri Risto Pelkosellakin taitaa olla muhkeanlainen ketunhäntien tuppo kainalossaan.

Toivottavasti sairaanhoitajat ovat hänen taustastaan tietoisia.

- - - - - - - - -

Lähde: MOT 8.2.1999

Lääkärien ammattikunnan vanhin, arkkiatri vahtii nimenomaan lääkärietiikkaa ja pohtii moraalikysymyksiä. Tarvitsemme siis juuri hänen haastattelunsa. Puhelinnumero löytyy helposti, mutta lääkärimatrikkeli pysäyttää:

Pelkonen Risto, arkkiatri, professori, Jälleenvakuutusyhtiö Varman ylilääkäri vuosina 72-96.

Lisätietoa: http://www.yle.fi/mot/080299/080299.htm

- - - - - - - - -

Ammattiliittojen merkitys korostuu jatkossa mielestäni entisestään.

Nythän ne joutuvat ihan oikeasti seuraamaan ja ymmärtämään muuttuvan maailman tilanteita entistä nopeammissa sykleissä. Eikä kolmikannan rakastamiin pitkäkestoisiin talvisiin kelohonkamökkiseminaareihin ja kesäisiin golf-kierroksiin ole enää paluuta.

Pelkästään isoja teollisuuden ammattiliittoja hyödyttävään kartellimaiseen sopimiseen ei ole enää mahdollisuuksia. Vaikka ne takuuvarmasti omasta siivustaan jatkossakin pitävät huolensa.

- - - - - - - -

Se mikä tässä Suomi-kuviossa on jo itseäni pitkään ihmetyttänyt on se ulkomaisten investointien vähyys Suomeen päin.

Ihmeelliseltä tuntuu, että ”puupulan” takia tehtaita lopetetaan Suomesta. Ainakin lintuperspektiivistä katsottuna.

Kaiken lisäksi olemme jo vuosien ajan olleet yksi maapallon kilpailukykyisimmistä maista. Ainakin paperilla tehtyjen tutkimusten mukaan.

Eikä meillä ole paperilla tehtyjen tutkimusten mukaan korruptiota eikä muita kansainvälisiä paheita.

Tosin onhan meillä työelämän sopimusjärjestelmässä korporativismiin perustuvaa kolmikantaa ja lakisääteisissä vakuutuksissa nelikantaa. Se vain ihmetyttää, että miksi niihin perustuvia toimintamalleja ei ole onnistuttu ”myymään” laajemmin esimerkiksi Euroopan Unionin maihin?

- - - - - - - -

Silloin kun on Suomessa on tarve supistaa yksilön tai tietyn ammattiryhmän perusoikeuksia, niin lainsäädäntötoiminta on tarvittaessa uskomattoman nopeaa. Viikossa saadaan jo selvää jälkeä. Tarvittaessa jopa pidennetyssä viikonlopussakin.

Sitten kun pitäisi toimia toisin päin, niin 10 vuotta on vasta lämmittelyaika.

Työryhmää, komiteaa, selvitysmiestä pukkaa peliin niin, että lopulta epäkohtien korjaaminen hautautuu lakiviidakkoon, josta eivät edes Tarzan ja Mustanaamio pystyisi selviytymään järjissään ihmisten ilmoille.

Kelakin tunnusti asian Sosiaalivakuutus-lehdessään 5/2006. Vaan epäkohdat korjaavia toimenpiteitä ei ole vakuutuslääkärijärjestelmän suhteen vieläkään aloitettu.

Henkilökohtainen selvitysmies potilaille
Henkilökohtainen selvitysmies potilaille

Edellinen