Rapsakkata

Näytetään kirjoitukset heinäkuulta 2016.

Vaikuttajaviestintä  2

Suhteisiinhan elämä pitkälti perustuu. Niin verkossa kuin tosielämässä. Olemme aina eläneet uusien tapahtumien keskellä, mutta yhteismitallisesti niitä on vaikea väliin huomata, kun olemme entistä riippuvaisempia tiedonvälityksestä. Varsinkin yhteiskunnallisesti asioiden suhteen. Mitä meille kerrotaan ja mitä taas ei?

Samalla kun niin sanotun virallisen journalismin alalla tapahtuu ja rytisee koko ajan, niin tarjolle tulleita tiedonvälityksen tyhjiä aukkoja on tullut täyttämään uusia yrittäjiä. Niistä Kauppalehti kertoi 14.7.2016 raflaavasti näin.

Ajan henki vie lobbaustoimistojen suuntaan.
Ajan henki vie lobbaustoimistojen suuntaan.

Pohjoisranta on alan toiseksi suurin toimisto. Sen myyntikate laski viime vuonna 1,7 prosenttia 4,7 miljoonaan euroon ja liiketulos putosi 816 000 euroon.

Toimitusjohtaja Jouni Heinosen mukaan ongelmia aiheuttaa voimakas hintakilpailu: jokaista kilpailutusta on mahdoton voittaa.

”Hinnat ovat välillä ihan poskettoman huonoja. Emme halua lähteä sellaiseen mukaan, ja se on varmasti yksi laskua selittävä tekijä”, Heinonen sanoo.

Lisäksi Heinonen huomauttaa monen kilpailijan tarjoavan palveluita Pohjoisrantaa laajemmin. Sekin aikoo laajentaa palvelutarjontaansa tänä syksynä, mutta Heinonen ei vielä kerro asiasta tarkemmin.

Lähde: Kauppalehti 14.7.2016 - Ellun Kanat ja Miltton vetävät viestinnän kiitoa

Peli on tuollakin alalla kovaa, mutta Kauppalehdenkin jutun mukaan ilmeisen erittäin kannattavaa? Vaan mitä nuo jutussa mainitut laajemmat palvelut mahdollisesti ovat? Mitä kaikkea, millä keinovalikoimilla ja keiden toimesta niitä tarjotaan? Miksi lobbausta vältellään sanana entistä kiivaammin?

Yksi näkökulma tästä Suomi 2017 - blogin artikkelista:

← Pankkien panttivangit
Lobbaustoimistot
Julkaistu heinäkuu 19, 2016
by Suomi 2017 - Suomi 2.0

Yksi vähälle huomiolle jäänyt vaikuttajaryhmä tulee päivänvaloon tässä artikkelissa. Isolla rahalla toimivat lobbaus- ja viestintätoimistot, jotka olivat erittäin vahvasti edustettuina viime viikolla vuoden 2016 SuomiAreena – tapahtumassa Porissa. Varhaisesta aamusta myöhäiseen yöhön. Kuin myös koko SuomiAreena – tapahtumaa seuranneen viikonlopun Porin Jazzeissa. Sen VIP-alueilla.

Lue ison kuvan katsausta osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/07/19/lobbaustoimistot/


Kansanäänestys 2017 keskusteluista  1

Toukokuun lopulla tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä avasivat kaikkien aikojen kansanäänestyksien ketsuppipulloilmiön.

Kansanäänestys 2017. Yhdessä. Tillsammans. Together.
Kansanäänestys 2017. Yhdessä. Tillsammans. Together.

Sitten; kuin sattumalta, Iso-Britannian "EU-ero vai ei?"- kansanäänestyksen jälkeen putkahti julkisuuteen perussuomalaiset nuorten Suomen EU-jäsenyyttä mittava kansalaisaloite julkisuuteen.

Keskustelut kansanäänestyksien suhteen käyvät nyt erittäin kuumana. Niin Suomessa kuin Euroopassa.

Mielenkiintoista seurata, miten ensi viikolla Porissa "Suomi-Areena"-tapahtumassa asiasta keskustellaan. Onhan siellä myös kyseisen viikonlopun Porin Jazzien ajan valtakunnan ykköspäättäjien ketju yleisölle avoimissa kuin suljetuissa VIP-tapahtumissa paikalla.

* *

Olipa käynnissä pelit tulevia kunta- tai eduskuntavaaleja varten, niin hyvä vain, jos saadaan Suomen oma EU- ja eurolähihistoriamme julki. Virallinen ja todellinen versio.

Tässä yksi näkökulma koko kuvaan:

Kansanäänestys 2017 – Kolme aihetta – Rohkeasti yhdessä
Julkaistu heinäkuu 5, 2016

"Pääministeri Juha Sipilän, valtiovarainministeri Petteri Orpon ja ulkoministeri Timo Soinin vetoaminen siihen, ettei mitään kansanäänestystä voida järjestää, koska sitä ei ole hallitusohjelmassa; on aika lailla typerä. Kansalaisaloitehan luotiin juuri sitä varten, että kansalaiset voivat saada tärkeinä pitämiään aiheita eduskunnan ja hallituksen käsiteltäväksi. Myös aiheita, joihin hallitus- kuin oppositiopuolueet eivät halua kepilläkään tarttua.

Toisekseen on aina hyvä muistaa, että lopullinen hallitusohjelma tehdään puolueiden vaalirahoittajien, sidosryhmien, etujärjestöjen ja puolueiden mandaateilla istuvien virkamiesten toimesta sekä näkökulmasta. Esimerkkeinä tähän kohtaan Suomi 2017 – blogin artikkelit vuoden 2011 ja 2015 hallitusneuvotteluista. Joten suomalainen äänestäjä äänestää aina sokkona tulevan hallitusohjelman suhteen. Liekkö tässä yksi syys nukkuvien puolueen kasvuun?

SISÄLLYSLUETTELO
Suomen EU- ja eurolähihistoria kaikille tutuiksi
Avoin Suomi ja EU 2006
Perustuslain ”uudistus” 2007-2011
Salamyhkäistä valtaeliittiä Vanhasen listalla
Kolme aihetta kansanäänestykselle 2017
Äärilaidat mukaan valmisteluun
Suomen tärkein rakenneuudistus käyntiin

Tämän artikkelin tavoitteena on laittaa avoimeen mietintään se, että vedettiinkö meillä Suomessa äänestäjiä brittien tapaan EU-asioissa niin sanotusti höplästä? Jopa kahteen kertaan. Ensin 1900 – luvulla ja sitten toisen kerran 2000 – luvulla. Näistä molemmista lisää tässä artikkelissa."

Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/07/05/kansanaanestys-2017-kolme-aihetta-rohkeasti-yhdessa/