Rapsakkata

Näytetään kirjoitukset toukokuulta 2024.

Ehkä äänestän. Ehkä en.

Kun melkein 2,5 miljoonaa äänioikeutettua jättää äänestämättä, niin tuntuu oudolta, jos kaikki puoluerekisterissä olevat puolueet ja toiminnassa olevat mediatalot eivät olisi analysoineet, miksei noin ison joukkoa äänioikeutettuja kiinnosta äänestää? Mistä ja miten he ovat löydettävissä?

Yli 2,44 miljoonaa jätti äänestämättä 2019!
Yli 2,44 miljoonaa jätti äänestämättä 2019!

Yksi syy saattaa olla siinä, etteivät edes tiedotusvälineet ole päässeet sopimukseen vaalien nimestä.

Saman päivän uutisissa käytetään nimiä europarlamenttivaalit, EU-vaalit ja eurovaalit. Iloisesti sekaisin. Jopa saman uutisen sisällä!

Brändäystä ammatikseen tekevät tietävät, että samalla brändillä ei voi olla useita eri nimiä. Muuten kuluttajatkin menevät mielikuvan vastaanottavuudessa valmiustilaan. Jolloin viestit viuhuvat ohi korvien.

Nimenä eurovaalit haiskahtavat korvaani, koska Suomihan liitettiin euroon ilman kansanäänestystä. Euroon liittyminen katsottiin päättäjien toimesta hyväksytyksi, kun suomalaiset saivat äänestää EY:söön liittymisestä.

Aiheesta löydät hyvää ja tarkkaa faktaa Jorma Jaakkolan kotisivuilta: >>> Kokoomuslaisen tutkimaa Suomen lähihistoriaa <<< Linkki toiminnassa 31.5.2024

Mielenkiintoista eurossa on se, että pohjoismaisista EU-maista Ruotsi ja Tanska ovat pärjänneet omalla valuutalla. Kuin myös Norja ja Islanti.

Itse tykkään kautta nyt käynnissä olevista Euroopan unionia koskevista vaaleista europarlamenttivaalit nimeä. Eduskuntavaalien tapaan.

Se ihmetyttää, että onko samaa asiaa koskevan tärkeän vaalin nimestä mahdollisuuttaa päästä koskaan sopuun? Suomessa? Pohjoismaissa? Euroopan unionissa?

Ellei, niin sitten on syytä käynnistää avoimet ja rauhalliset keskustelut tästä aiheesta >>> EU-vaalit 2024 – Suomalaisten kahtiajaon next-level <<< Linkki toiminnassa 31.5.2024

Äänestitpä tai et. Niin tästäkin asiasta voimme olla täysin eri mieltä. Kunhan keskustelemalla tästäkin aiheesta rauhanomaisesti, löydämme enemmän toisiamme yhdistäviä kuin ahdistavia ratkaisumahdollisuuksia.

Ja itselleni se tärkein. En ole vielä huomannut, että europarlamenttivaaleissa äänestämällä voi vaikuttaa minulle tärkeisiin asioihin. Kuin ei myöskään eduskuntavaaleissa.

Vaikka molempien vaalien kärkiteemoina ovat vilahtaneet tämä neljän setti demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteet.

Joten, jos "Ehkä äänestä. Ehkä en." aiheena kiinnostaa Sinuakin, niin Tule apuun EU! Tai joku muu? - artikkelista löydät ison kuvan katsauksen. Noiden faktojen valossa Suomi ei ole demokratia, oikeusvaltio eikä täällä vuonna 2024 vieläkään toteudu ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteet. Ainakaan, jos katsotaan ruohonjuuri- ja katutason suomalaisten tilanteita.

Muutenhan nuo ison kuvan katsauksessa kerrotut miinakentät olisivat jo puretut.


Fiuhahtaen federalismista

Nuorissa on rohkeutta ja toivoa. Niin 2020- kuin 2030-lukuja silmällä pitäen. Tässä aiheessa pidän nuorena alle 50-vuotiaita. Ja toivon, että naiset uskaltavat ottaa EU-liittovaltiota koskevat aiheet puheeksi. Niin ennen vaaleja kuin vaalien jälkeen.

Nykyisen kansanedustajan ja kokoomuksen meppiehdokas Aura Sallan avauksia suomalaisen federalismin next-levelistä odotellessa. Hänellä on mielestäni tietoa ja taitoa nostaa aihe avoimeen keskusteluun. Toivottavasti hän saa tukea oman puolueensa sisältä. Federalismin suhteen maailmalta löytyy erilaisia toimintamalleja, joita muuttamalla EU:n maiden näkökantoihin päästäneen eteenpäin niin, että valtaosa puoluejohtajista ja puolueiden jäsenistä pystyvät muuttamaan mielipiteitään.

Fiksusti federalisimiin etenemisestä.
Fiksusti federalisimiin etenemisestä.

Mobiiliflaijerin aiheesta lisää Suomi 2017 verkoston blogin "EU-vaalit 2024 – Suomalaisen federalismin next-level?" - artikkelista.

Mehän olemme jo raha-asioissa tiukasti euron kautta kahlehdittuja yhdenlaiseen federalismiin. Naton kautta toisenlaiseen. Schengen-alueen kautta kolmannenlaiseen. Maatalouspolitiikan kautta neljännenlaiseen.