Blogi

maanantaina liian aamulla tulee mietittyä turhaan muunmuassa sellaisia asiota, kuin olisiko otsikon maanantaiaamua pitänyt kirjoittaa väliviivalla vai ei. tulin tulokseen, että ei, mutten viitsi korjata ja pilata muilta pilkunähkijöiltä iloa parjata kirjoitustaitoani lukuisin pika- ja sähköpostiviestein.

sain vihdoin suoritettua ajokortin ykkösvaiheen, eikä ajallisesti mennyt edes tiukalle. olin laskenut joutuvani uusimaan ainakin ajokokeen, mutta enpä sitten joutunutkaan. kajaani oli kiva, samoin oulu. ihmisiä tuli nähtyä ja nukuttua hyvin ja juhlittuakin vähän. vanhan ystävättären kanssa meilä olilopulta viini-ilta, ja nelivitosessakin pitkästä aikaa kävin. mikähän olisi helsingissä vastaava paikka? yölläon myös mukavaa kävellä lumimyrskyssä kotiin baarista kun ei ole älynnyt tarkistaa bussiaikatauluja. oulussa on kyllä paljon komeita miehiä!

nyt menen kouluunanteeksitedeyhteisöön yrittämään tuppautua tieteellisen kirjoittamisen tms. kurssille.

..soi viime yönä useamman kerran peräkkäin, samoin kuin baby i got you bad. olin niin omituisessa mielentilassa että tein jälkimmäisestä huonon transkription (ei se juttu, miten rna-polymeraasi kiinnittyy dna:han tms) ja sointuanalyysin, ja tajusin vaikka mitä. nyt vasta olen alkanut kuunnella tuota nick cave and the bad seedsin b-sides & rarities-kokoelmaa kunnolla. olin niin innoissani etten taaskaan saanut nukuttua ennen neljää.

elämäni aikana olen innostunut valtavasti ainakin euraavista asioista(jonkinlaisessa kronologisessa järjestyksessä): kaunotar ja hirviö-elokuva,
koirat,
hopeanuoli-videot,
hevoset,
sellonsoitto,
hanoi rocks,
rastapäiset pojat(ei aivan näin yleistäen),
gauguinin maalaukset,
freud ja psykologia,
nick cave and the bad seeds,
eläkeläiset(-yhtye),
ruoanlaitto(kun tajusin etten tarvitse reseptejä leipoakseni kaikkea hyvää),
musiikinteoria, johon koin valaistuksen ihan äsken. kai, kun jotain kauan inhoamaansa alkaa vähän tajuta, innostuu
väistämättä. en oo siinä niin huono kun luulin!,
erinäiset miehet ja naiset pitkin aikaa.

josko kohta jaksaisi pakata ja lähteä lentoasemalle. tunti on vielä aikaa. pakkaaminen on niin kamalan ikävää.

ollut hassu viikko. olen lntsannut luennoilta minkä kerennyt, potenut huonoa omatuntoa ja syönyt epänormaalin paljon, usein, ja epäterveellisesti. nimim. rantakuntoon kesäksi 2100.
enkä ole ostanut yhtään uutta vaatetta ainakaan viikkoon. tai no, kahdet peussukkikset, muttei niitä lasketa. huonojakin olivat, valuvat, pöh.
torstaina lähti yöristeily, oli ihan hilpeää. ja sokerihumala, kahden tunnin yöunet, hyttierakoitumista ja antisosiaalisuutta, mutta siis kivaa. aamulla kotiin nukkumaan, illalla osakunnan fuksisuunnistukseen. sekin oli jännää, ja väsytti hitosti. tyhmäilin koko illan, puhuin vain itsestäni, (myös toissapäiväiset meikit kaunistiva minua erityisesti), selitin sopimattomia asioita, mesosin ja huusin ja olin kaikinpuolin todennäköisesti erittäin rasittava. mikä johti kahteen treffikutsuun, joista toinen oli ilmeisesti myös ajatuksella esitetty(sen jälkeen, kun olin tallentanut ko. herran puhelimeen numeroni 112, ja hän oli fiksuna sen havainnut). mielenkiintoista.
nyt minua juuri kosittiin irkin välityksellä, varmaan vaistoavat minun olevan hehkeimmilläni ja äärimmäisen eroottisessa mielentilassa. jospa en olisi vielä syönyt koko pakettia maksalaatikkoa, koskahan olen pessyt(olenkohan koskaan pessyt) nämä punaiset tuulihousut, onkohan pohkeessanikin selluliittia jne.

vanhenin, sain harmaan parran ja charmantin säväyksen olemukseeni. ainakin cosmon ym. laatulehtien mukaan tässä olisi jo ikäkriisin paikka; kolmattakymmenettä käydään.
lahjaksi olen ostanut itse itselleni ties mitä turhaa roskaa jo kuukauden ajan. lävistysliikkeessäkin kävin(enhän ole sitäkään aikonut kuin rippileiriltä saakka!), mutta jonoa oli, ja ehdin jänistää. ja mietin, haluanko sen tapin ylä- vai alahuuleen. alahuuli oli ajatus. saa mielipidettää, olen korkeasta ja kunnioitettavasta iästäni huolimatta vain tekoitsevarma ja tekoihana tekocosmonainen, enkä osaa itse päättää mitään. esim. ovatko reiteni liian paksut.