haluantreffeillenot

Blogia kirjoittavat 30-vuotiaat neidit, joilla on hyviä, huonoja ja hyvin mieleenpainuvia kokemuksia deittailusta. Jaamme treffiseikkailuitamme ja kommelluksiamme pilkettä silmäkulmassa. Tekstit sisältävät enemmän tai vähemmän panohommia.

Seuraava

Kuumat deidit museossa  1

Olin kirjoitellut itseäni vanhemman miehen kanssa. Hän ehdotti tapaamista museoon. Aika outo treffipaikka mietin, mutta toisaalta olin kertonut hänelle rakastavani kulttuuria ja nykytaidetta. Treffit hieman jännittivät. Tiesin hänen olevan minua reilu 10 vuotta vanhempi, mutta kuvassa hän oli komea. Pohdin, oliko kuva tuore vai vanha. Saavuin museon ovista sisälle. Olimme sopineet tapaamisen narikkaan. Sydämeni pamppaili. Viestimme olivat olleet kovin kiihkeitä. Olin pukeutunut vaaleaan puuvillamekkoon ja korokepohjakenkiin. Aamulla oli niin kiire, että unohdin pikkuhousut. Mies seisoi naulakoilla. Hän oli pitkä ja tumma, kuten kuvissa. Sydämeni hakkasi lujemmin. Kävelin lähemmäksi, pian mies kääntyi ja katsoi minua. Hei, hän hymyili. Hei, hymyilin takaisin. Hän oli komeampi kuin kuvissa. Kuvat olivat olleet tuoreita. Ei hän näyttänyt niin vanhalta, kun sanoi olevansa.

Lähdimme museokierrokselle. Hän laittoi kätensä vyörtärölleni, kun kävelimme hiljalleen. Minua kuumotti. Hän puhui soljuvasti ja kertoi maalauksista. Nyökyttelin ja vilkuilin häntä samalla sivusilmällä. Museo oli valtava ja mietin kierrämmekö tosiaan tämän kaiken läpi. Yhtäkkiä hän vetäisi minut suuren maalauksen taakse ja suuteli kiihkeästi. Olin kuin sulaa vahaa, kun hän painautui minua vasten. Tunsin hänet itseäni vasten ja kuumotus sisälläni kasvoi. Hänen kätensä hapuili lyhyen helmani alle. Ainiin ne pikkuhousut! Muistin. Hän huomasi asian nopeasti ja tuntui vain innostuvan. Olin himosta ja jännityksestä suunnitaltani. En ollut ikinä edes suudellut itseäni reilusti vanhempaa miestä. Kuulimme askelia hän lopetti salamana ja veti minut pois maalauksen takaa. Se oli vahtimestari. Vavahdin hieman ja aloin miettimään, mitä olisi käynyt, jos vahtimestari olisi nähnyt puuhamme. Jatkoimme kierrosta verkkaiseen tahtiin. Nyt hänen kätensä oli nyt tiukemmin vyötörölläni. Tunsin hänen hengityksensä korvassani, kun hän kertoili minulle taiteilijoista. Tunsin kuinka poskeni punottivat. Mies varmasti huomasi sen tai ainakin aisti poltteen minussa. Kierros läheni loppuaan. Olimme kävelleet alakertaan, jossa sijaitsivat wc:t. Museo oli autio, olihan keskipäivä. Yhtäkkiä hän veti minut mukanaan vessaan ja lukitsi oven. Olin jännittinyt ja sydämeni hakkasi tuhatta. Mitä nyt tapahtuu!? Mietin kuumeisesti. Enhän tiedä tuosta miehestä kuin etunimen ja iän ja hän minusta vain nimimerkkini ja ikäni! Pelko ja jännitys pyyhkäisivät ylitse, kun hän tuli suutelemaan minua. Tällä kertaa kiihkeämmin. Hän otti minua vyötäisiltä nostaen minut lavuaarin reunalle. Olin reisille asti märkä ja kiihotus vain kasvoi jännityksen myötä. Huomasin kuinka hänkin hengitti kiihkeästi.

Hän nosti helmaani ja hyväili minua. Purin huuliani, etten voihkisi liian lujaa. Jotenkin hän vain tiesi mistä pidän, vaikka en sitä ollut ääneen sanonut. Käteni hapuili hänen housujaan. Hän avasi ne nopeasti ja katsoi hetken minua. Suljin silmäni ja työnnyin eteenpäin. Kohta hän oli jo sisälläni. Nautin täysillä jokaisesta sekunnista. En kestänyt enää, vaan huusin. Hän laittoi käden suulleni ja tuli pian itsekkin karjahtaen. Hetken halasimme toisiamme. Päässäni ei liikkunut mitään. Hän suuteli minua pitkään ja hartaasti silittäen poskeani. Mitä juuri äskön tapahtui!? Mietin, kun pyyhin hikeä otsaltani. Siistyidyimme ja hän avasi oven. Tule, hän sanoi ojentaen kätensä. Lähdimme vessasta kuin mitään ei olisi tapahtunut. Oli mukava tavata, hän kuiskasi korvaani ja antoi poskisuudelman. Niin oli. Hymyilin. Lähdimme erisuuntiin. Hän sanoi menevänsä takaisin töihin. Minulla olisi vielä luento, mutta taidan jättää sen väliin mietin kävellessäni kotia kohti.


Treffeillä palomiehen kanssa  1

Laitoin nettiin deittipalstalle ilmoituksen. Niinhän kaikki muutkin tekevät. Kaikki sinkkukaverini harrastavat nettideittailuja, joten kai sitä pitää minunkin sitten kokeilla ajattelin. Ilmoitukseeni vastasi nopeasti komea palomies ja hän halusi tavata. En ole jahkailija tyyppiä ja hetken viestittelyn jälkeen olimmekin jo kahvilassa. Minulla ei ollut mitään ennakko-odotuksia, ja ei minulla ei ole myöskään uniformufetissiä. Palomies kehui itseään ja kertoi työstään lihaksiaan siinä sivussa pullistellen. En saanut suunvuoroa olenkaan. Ärsyynnyin ihan suunnattomasti moisesta leuhkuudesta. Luuleeko toi ihan vakavissaan et heittäydyn noille käsivarsille!? Hänestä suorastaan paistoi, että hän kuvittelee naisten olevan sulaa vahaa, kun mainitsee olevansa palomies ja vähän pullistaa habaa. No eipä toimi tähän tyttöön tuollainen. Sitäpaitsi kaveri oli jostain i:llä alkavasta junttikylästä ja oli niin olevinaan. Join kahvini ja vilkaisin kelloani, 20 minuuttia oli kulunut. Löin kahvikupin pöytään niin lujaa, että se melkein hajosi. Nousin ylös ja otin laukkuni. Kuule, mun pitää nyt mennä! Tokaisin ja käännyin kannoillani. Palomiehellä oli vielä lause kesken, mutta kävelin pois. Voi jeesus! Ihan oikeestiko mä vaivauduin kahvilaan kuunteleen tollasta paskaa.

Hetken päästä puhelimeni piippasi, se oli palomies. Olitpa kuuma kissa. Luki viestissä. Voi v*ttu, etkö parempaa keksinyt! Kirjoitin vastaukseksi. Pian puhelin piippasi taas: Olit kyllä tosi kuuma kissa, haluan nähdä sut uudeelleen ja tulla sun luokse luki viestissä. Ikävä kyllä en syttynyt palomiehestä ja vastasin: kaikkee voi aina haluta, mut kaikkea ei voi saada! Sen pituinen se. Hän ymmärsi kerrasta.
Hienoa, että hän olisi halunnut tavata uudestaan, en siis ollut pettymys. Mutta huvittavaa on se, että sanoin ehkä 3 sanaa sen 20 minuutin aikana ja istuin kyllästyneenä käden puuskassa. Mitä hän siis oikein etsi? Se ei selvinnyt, mutta tuskin sitä mitä minä.

Lyhyimmät treffini ovat siis kestäneet 20 minuuttia. Näin lupaavalla alulla onkin sitten hyvä jatkaa nettideittailun ihmeelliseen maailmaan :D Tämä oli vasta alkua kaikelle tulevalle, ajattelin optimistina.


Seuraava