Tuttavapiirini kuulu useita kansanedustajia. Hyviä miehiä kaikki. Pentti Oinosen kanssa käymme usein rantasaunani rappusilla pitkiä keskusteluja. Hän usein istuu korostetun rennosti pyyhe harteillaan ja saa minut tuntemaan itseni akkamaiseksi lanteille kietaistuine pyyhkeineni. Nyt keskityn kuitenkin vain keskusteluun: onhan kyse median ajojahdista.
Harva toimittaja saati lukija oli tainnut katsoa eduskunnan pöytäkirjoista, mitä Oinonen todella sanoi. Häntä syytettiin julkisuudessa homoseksualismin ja eläimiinsekaantumisen, zoofilian, rinnastamisesta.
Sosiasillisesti Oinonen vain heitti ilmoille kysymyksen, johtaisiko rekisteröidyssä parisuhteessa elävien samaa sukupuolta olevien ihmisten lasten juridisen syrjimisen lopettaminen siihen, että ihmiset alkaisivat avioitua koiriensa kanssa.
Eduskunta päättää laeista, joiden mukaan yhteiskunta toimii. Kansanedustajilla on vastuu siitä, että kaikki lakien seuraamukset on punnittu perusteellisesti. Eikö sen, ettei kukaan muu tällaista huolta julkisesti esille ottanut, pitäisi olla vain kunniaksi omalle kansanedustajalleni?
Homoseksuaalisuus oli vuoteen 1981 lääketieteellisesti luokiteltu ICD-järjestelmässä parafilioiden eli perversioiden joukkoon luokkaan 64. Samassa luokassa ovat pedofiilit. Antaisitko sinä lapsesi kahden pedofiilin kasvatettavaksi? Tuskin.
Julkisuudessa unohdettiin kokonaan Oinosen toinen huomio: “sateenkaariperheiden” lapsia kiusataan kouluissa. Sen voi jokainen uskoa. Minä kysyin kokeeksi omilta lapsiltani, kiusaisivatko he hinttareiden ja lesbolaisten lapsia. Kaikki neljä lupasivat. Eikö tämä todista jotain?
Kirjoittajan hypotenuusan neliö on kateettien neliöiden summa.
