Kaksitoistavuotias poika astui ostoskeskuksen taikurikauppaan Kaliforniassa etsiessään muovista peukaloa taikatemppua varten.
Hän kohtasi Ruth-nimisen naisen, joka opetti hänelle seuraavien viikkojen aikana mielen rauhoittamista, mielikuvaharjoituksia ja myötätuntoa.
Vuosikymmeniä myöhemmin pojasta oli tullut Stanfordin yliopiston neurokirurgi James Doty, joka keräsi lähes 75 miljoonan dollarin omaisuuden – ja menetti sen lähes kokonaan.
Taikakaupassa alkoi uskomaton elämänmuutos
Doty kasvoi köyhässä perheessä, jossa isän alkoholismi ja äidin vakavat terveysongelmat varjostivat lapsuutta.
Stanfordin yliopiston muistokirjoituksen mukaan Ruth, taikakaupan omistajan äiti, opetti pojalle kuuden viikon ajan meditaatiota ja tulevaisuuden kuvittelemista.
Doty on myöhemmin kertonut, että kohtaaminen auttoi häntä näkemään elämässään mahdollisuuksia, joita hän ei ollut aiemmin osannut kuvitella.
Köyhästä pojasta tuli Stanfordin neurokirurgi
Doty oli perheensä ensimmäinen korkeakouluun päässyt lapsi, ja hän valmistui myöhemmin lääkäriksi Tulane-yliopistosta.
Hän erikoistui neurokirurgiaan, työskenteli Stanfordin yliopistossa ja osallistui menestyneen lääketieteellisen teknologiayrityksen johtamiseen.
Chicagon yliopiston haastattelussa Doty kertoi tavoitelleensa nuorena muun muassa lääkärin ammattia, ylellistä kotia, urheiluautoa ja arvokelloa – ja saavuttaneensa ne kaikki.
LUE LISÄÄ: Manifestointi ei tuo unelmia syliin – näin se oikeasti toimii
Neurokirurgin mukaan manifestointi alkaa aivoista
Vuonna 2024 julkaistussa Mind Magic -kirjassaan Doty käsitteli manifestointia. eli tavoitteiden tietoista kuvittelemista, ilman yliluonnollisia selityksiä.
Popular Mechanicsin mukaan hänen teoriassaan tavoitetta toistetaan niin, että se alkaa vaikuttaa automaattiseen tarkkaavaisuuteen ja käyttäytymiseen.
Dotyn ajatuksena oli, että tavoitteensa kirkastanut ihminen voi huomata helpommin mahdollisuuksia, joihin hän ei muuten olisi kiinnittänyt huomiota.
Neljä aivoverkostoa on teorian ytimessä
Doty kuvasi Chicagon yliopiston haastattelussa neljää aivojen toiminnallista verkostoa, jotka liittyvät esimerkiksi itseen kohdistuvaan ajatteluun, huomion suuntaamiseen ja toiminnan ohjaamiseen.
Hänen mukaansa nämä verkostot voivat yhdessä auttaa muuttamaan mielessä olevan tavoitteen tarkoituksenmukaiseksi toiminnaksi.
Aivoverkostojen olemassaolo tunnetaan neurotieteessä, mutta Dotyn esittämä manifestointimalli on hänen tulkintansa niiden yhteistoiminnasta, ei erikseen vahvistettu menetelmä, jolla ihminen voisi saada toiveensa toteutumaan.
Näin Doty neuvoi harjoittamaan mieltä
Doty suositteli aloittamaan pienestä tavoitteesta, esimerkiksi limsan juomisen vähentämisestä, ja rauhoittamaan ensin hengitystä.
Hänen Popular Mechanicsissa kuvatussa harjoituksessaan tavoitetta kuvitellaan noin viiden minuutin ajan, minkä jälkeen se kirjoitetaan muistiin ja palautetaan mieleen ennen nukkumista sekä aamulla herätessä.
Harjoituksen ajatuksena on pitää tavoite aktiivisesti mielessä ja huomata siihen liittyvät arjen valinnat, mutta se ei yksin takaa onnistumista.
Pelkällä haaveilulla voi olla myös varjopuoli
New Yorkin yliopiston psykologian professori Gabriele Oettingen on tutkinut, miten myönteiset tulevaisuuskuvat vaikuttavat ihmisten motivaatioon.
Oettingenin ja Doris Mayerin vuoden 2002 tutkimuksessa runsaat myönteiset työnhakuhaaveet olivat yhteydessä vähäisempään hakemusten ja työtarjousten määrään sekä pienempiin ansioihin.
Dotyn ajattelun kannalta olennainen ero on siinä, jääkö tavoite miellyttäväksi kuvitelmaksi vai alkaako se ohjata konkreettisia tekoja.
Doty menetti lähes 75 miljoonan dollarin omaisuuden
James Doty oli kerännyt lääketieteellisen teknologian yritystoiminnassa lähes 75 miljoonan dollarin osakeomaisuuden, kun IT-kuplan puhkeaminen vuonna 2000 vei varallisuudesta valtaosan.
Stanfordin muistokirjoituksen mukaan taloudellinen romahdus jätti hänet myös miljoonavelkoihin ja pakotti arvioimaan uudelleen, mitä menestys hänelle merkitsi.
Doty kertoi myöhemmin ymmärtäneensä, ettei raha, asema tai ylellinen elämä ollut tuonut hänelle odottamaansa onnellisuutta.
Kaiken menettänyt mies teki poikkeuksellisen päätöksen
Doty oli jo aiemmin siirtänyt lääketieteellisen teknologiayrityksen osakkeitaan rahastoon, jonka tuotot oli tarkoitettu hyväntekeväisyyteen.
Kun osakkeet myöhemmin myytiin, Stanfordin yliopiston mukaan rahasto sai yli 30 miljoonaa dollaria, joilla tuettiin muun muassa lääketieteen koulutusta, tutkimusta ja terveyshankkeita.
Doty olisi voinut yrittää käyttää jäljellä olleita osakkeita oman taloudellisen asemansa palauttamiseen, mutta hän piti kiinni niiden hyväntekeväisyystarkoituksesta.
Myötätunnosta tuli hänen elämäntyönsä
Doty perusti vuonna 2008 Stanfordin yliopistoon myötätunnon ja altruismin tutkimuskeskuksen, jonka tavoitteena oli tutkia myötätuntoa ja kehittää sen harjoittamiseen perustuvia menetelmiä.
Hän alkoi korostaa kirjoissaan ja luennoissaan, että omien tavoitteiden tavoittelu voi jäädä tyhjäksi, jos ihminen unohtaa samalla ihmissuhteet ja muiden auttamisen.
Kun Doty kuoli vuonna 2025, hänen lahjoituksillaan oli tuettu muun muassa Stanfordin tutkimuskeskusta ja lääketieteen koulutusta – jatkoa opetuksille, jotka hän oli saanut köyhänä poikana taikakaupassa.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Ring My Bell -kappaleesta tuli outo ilmiö: TikTok väittää sen manifestoivan rahaa kuuntelijallensa
Miksi olet aina myöhässä? Syy löytyy aivoistasi — ei luonteestasi
