Johtaja voi harjoitella meditaatiota 40 vuotta kokematta samanlaista henkilökohtaista muutosta, josta joku toinen kertoo jo neljän vuoden jälkeen.
Turun yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, kuinka erilaisina johtajat kokevat pitkäaikaisen meditaation merkityksen elämässään ja työssään.
Osa haastatelluista kertoi muuttuneensa harjoittelun myötä niin syvällisesti, että myös heidän käsityksensä itsestään, muista ihmisistä ja elämän vastoinkäymisistä oli kokenut mullistuksen.
Tutkija haastatteli 48 johtajaa – erot olivat valtavia
Turun yliopiston väitöskirjatutkija Sari Laine selvitti, miten johtajat kokevat mindfulness-meditaation vaikuttaneen heidän ajatteluunsa, käyttäytymiseensä ja vuorovaikutukseensa.
Väitöstutkimuksessa haastateltiin 48 eri aloilla toimivaa johtajaa, joiden harjoittelutausta vaihteli kahdesta ja puolesta kuukaudesta 40 vuoteen.
Keskimäärin osallistujat olivat meditoineet noin kymmenen vuotta, mutta laadullinen haastattelututkimus perustui heidän omiin kokemuksiinsa eikä osoita meditaation aiheuttaneen kuvattuja muutoksia.
Aloittelijat, konkarit ja syvällisen muutoksen kokeneet
Laine jakoi johtajat kolmeen ryhmään sen perusteella, kuinka merkittäviksi he kokivat harjoitteluun liittyvät muutokset.
Ensimmäiseen ryhmään kuuluivat kahdesta ja puolesta kuukaudesta kahteen vuoteen harjoitelleet, joille meditaatio oli vielä melko uusi tuttavuus ja tarjosi lähinnä yksittäisiä oivalluksia.
Toisessa ryhmässä harjoittelua oli takana kolmesta 40 vuoteen, ja meditaatio oli jo vakiintunut osaksi arkea sekä muuttanut osallistujien omien kuvausten mukaan heidän ajatteluaan ja reagointitapojaan.
Osa johtajista koki muuttuneensa ihmisinä
Kolmannessa ryhmässä meditaatiosta oli tullut niin kiinteä osa elämää, että osallistujat kuvasivat sen vaikuttaneen koko tapaansa olla maailmassa.
Nämä neljästä 35 vuoteen harjoitelleet johtajat kertoivat kokeneensa syvällistä yhteenkuuluvuutta ja sopusointua elämän kanssa, myös vastoinkäymisten keskellä.
Turun yliopiston tiedotteen mukaan osa osallistujista koki harjoittelun tuoneen elämään myös henkisen ulottuvuuden, joka heijastui heidän tapaansa johtaa muita.
Miksi 40 vuotta ei taannut samaa kuin neljä?
Tutkimuksen hätkähdyttävin yksityiskohta löytyy kahden pisimpään harjoitelleen ryhmän vertailusta.
Edistyneiden ryhmässä oli jopa 40 vuotta meditaatiota harjoittaneita johtajia, kun taas syvällisen muutoksen kokeneiden ryhmään kuului myös neljä vuotta harjoitelleita.
Harjoitteluvuosien päällekkäisyys osoittaa, ettei koetun henkilökohtaisen muutoksen syvyys seurannut suoraviivaisesti meditaation parissa vietettyä aikaa.
Pomon tapa reagoida voi olla ratkaiseva
Työntekijälle johtajan käyttäytyminen näkyy usein pienissä hetkissä: siinä, saako palaverissa puhua loppuun tai miten esihenkilö suhtautuu ikävään uutiseen.
Laineen tutkimuksessa johtajat kertoivat tunnistaneensa harjoittelun avulla omia ajattelu- ja toimintatapojaan ja oppineensa muuttamaan niitä tietoisemmin.
”Johtajat tarvitsevat työssään itsetuntemusta, läsnäoloa ja vuorovaikutustaitoja voidakseen johtaa ihmisiä kohti yhteisiä tavoitteita”, Laine kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.
Kahdeksan viikon harjoittelu näkyi esihenkilöiden kokemuksissa
Vaasan yliopiston tutkija Laura Urrila tarkasteli vuonna 2022 valmistuneessa väitöskirjassaan 62 esihenkilön kokemuksia kahdeksan viikon mindfulness-koulutuksesta.
Vaasan yliopiston mukaan osallistujat kuvasivat oppineensa antamaan enemmän tilaa muille sekä ymmärtämään paremmin työntekijöiden näkökulmia ja tunnetiloja.
Urrilan tutkimus käsitteli lyhyttä koulutusta eikä Laineen kuvaamaa vuosien mittaista henkilökohtaista muutosta, mutta molemmissa johtajat liittivät harjoitteluun muutoksia suhtautumisessaan muihin.
Espanjalainen tutkimus toi kuvaan uuden ristiriidan
Huhtikuussa 2026 julkaistussa espanjalaisessa BMC Psychology -tutkimuksessa verrattiin tietoiseen läsnäoloon perustuvaa johtamiskoulutusta tavalliseen johtamistaitokoulutukseen.
Tutkimukseen osallistui 65 julkishallinnon johtajaa, joista 41 sai mindfulness-koulutusta ja 24 perinteistä koulutusta, ja heidän tuloksiaan seurattiin kuuden kuukauden ajan.
Mindfulness-ryhmän tulokset paranivat joillakin mittareilla samalla kun vertailuryhmän tulokset heikkenivät, mutta muutosten erot ryhmien välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, eikä tutkimus ollut satunnaistettu.
Meditaatio vaati vuosien sitkeyttä
Pitkäaikainen meditaatio ei johtajien kertomuksissa ollut pelkkä rentoutumiskeino kiireisen työpäivän päätteeksi.
Laineen väitöskirjan mukaan harjoittelun säilyttäminen osana tavallista arkea vaati sinnikkyyttä, kurinalaisuutta ja jatkuvaa vaivannäköä.
Tutkimuksen ehkä tärkein oivallus onkin tämä: vuosikymmenet voivat muuttaa ihmisen suhdetta itseensä ja muihin, mutta pelkkä harjoitteluvuosien määrä ei kerro, kuinka syvälliseksi muutos lopulta koetaan.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Kun kahvihuone tuntuu vaaravyöhykkeeltä – 7 merkkiä huonosta työpaikasta
Yli puolet työssäkäyvistä haki muualle vuoden aikana – suurin osa viihtyy nykyisessä työssään
