Asutko paikkakunnalla, jonka työpaikat riippuvat yhdestä tehtaasta tai alasta?
Tuore väitöstutkimus kertoo, mitä siellä tapahtuu, kun työpaikkoja alkaa kadota.
Oulun yliopistossa julkaistun väitöskirjan mukaan yhden prosenttiyksikön kasvu kunnan työttömyysasteessa lisäsi 25–64-vuotiaiden miesten psykiatrisia sairaalahoitojaksoja 8,7 prosenttia.
Vaikutus näytti keskittyvän vain yhteen ryhmään, eikä sitä löytynyt muista.
Kaksi mittaria näytti saman suunnan
Saqib Amin, Marko Korhonen ja Sanna Huikari tarkastelivat työttömyyden ja mielenterveyden yhteyttä 258 suomalaisessa kunnassa vuosina 2002–2019.
Kun paikallinen työttömyysaste nousi prosenttiyksikön, masennuslääkkeitä käyttävien osuus kasvoi 25–64-vuotiailla miehillä 0,28 prosenttiyksikköä ja psykiatristen sairaalahoitojaksojen määrä 8,7 prosenttia.
Selvää ja johdonmukaista vastaavaa yhteyttä ei löytynyt nuoremmilta tai vanhemmilta miehiltä eikä naisilta.
LUE LISÄÄ: Lapsuuden sisarussuhde ennustaa masennusta 30 vuotta myöhemmin – suhde vanhempiin ei
Kartta kertoo, ketä se koskee
Selvimmät vaikutukset havaittiin Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Lapin perinteisissä teollisuus- ja tuotantokeskittymissä.
Samoin erottuivat teollisuuskaupungit Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja osissa Pirkanmaata.
Aminin mukaan näillä alueilla on ollut paljon raskasta teollisuutta sekä metsäteollisuutta, ja ne ovat alttiimpia globalisaation epävarmuudelle kuin monipuoliset metropolialueet.
Monipuolinen työmarkkina suojaa, yhden alan paikkakunta ei
Tutkimuksen mukaan paikkakuntien välille syntyy selkeä jakolinja.
Kun kunnassa on monen alan työllistäjiä, yhden yrityksen vaikeudet eivät ravistele koko yhteisöä samalla kertaa.
Kun työpaikat ovat yhden toimialan varassa, sama isku osuu kerralla naapureihin, kavereihin ja sukulaisiin.
Kuntien erot ovat valtavat
Vuonna 2016 työttömyysaste vaihteli tutkimuksen kunnissa 4,1 prosentista 21,1 prosenttiin, kun koko maan luku oli 13,2 prosenttia.
Ero on niin suuri, ettei valtakunnallinen keskiarvo kerro yhdenkään paikkakunnan tilanteesta juuri mitään.
Juuri siksi tutkijat käyttivät kuntatason aineistoa eivätkä koko maan lukuja.
Työ on monelle miehelle vastaus kysymykseen, kuka olen
Aminin mukaan perinteisissä suomalaisissa teollisuusyhteisöissä miehen identiteetti ja itsearvostus ovat edelleen vahvasti sidoksissa taloudelliseen tuottavuuteen ja elättäjän asemaan.
Työpaikan äkillinen menetys ravisuttaa hänen mukaansa identiteettiä ja lisää alttiutta ahdistukselle, masennukselle ja vakaville psykiatrisille häiriöille.
Ihminen ei siis menetä vain palkkaa, vaan samalla päivärytmin, työyhteisön ja aseman.
Kuormitus jää tilastoissa piiloon
Työikäiset miehet hakeutuvat perusterveydenhuollon palveluihin epätodennäköisemmin kuin naiset.
Siksi heidän kuormituksensa ei näy varhaisen vaiheen kyselyissä eikä perusterveydenhuollon rekistereissä.
Amin arvioi, että mielenterveyden heikkeneminen voi ilmetä myöhemmin vakavina fyysisinä sairauksina, pitkäaikaisena työkyvyttömyytenä ja päihderiippuvuutena.
Kansainvälinen näyttö osoittaa samaan suuntaan
Vuonna 2025 Occupational and Environmental Medicine -lehdessä julkaistu katsaus kokosi 38 pitkittäistutkimusta työttömyyden ja mielenterveyden yhteydestä.
Seitsemän tutkimuksen ja yli 1,2 miljoonan ihmisen yhdistetyssä aineistossa työttömien riski mielenterveyden ongelmiin oli lähes kaksinkertainen säännöllisesti työssä käyviin verrattuna.
Uudelleen työllistyminen käänsi suunnan, sillä työn saaneilla riski oli noin kolmanneksen pienempi kuin työttömänä jatkaneilla.
Kaikki työ ei suojaa samalla tavalla
Työsuhteen olemassaolo ei yksin ratkaissut kaikkea.
Yhdessä katsaukseen sisältyneessä australialaistutkimuksessa hyvälaatuiseen työhön siirtyminen paransi mielenterveyttä, kun taas huonolaatuiseen työhön siirtyminen oli mielenterveyden kannalta epäedullisempi vaihtoehto kuin työttömänä pysyminen.
Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että näytön varmuus jää tässä aihepiirissä matalaksi, koska satunnaistettuja koeasetelmia ei voi tehdä.
Tutkimus kertoo kunnista, ei yksittäisistä ihmisistä
Aineisto on kuntatason paneeliaineistoa, joten tulosta ei voi siirtää suoraan yksittäisen työttömän kohtaloksi.
Tutkimuksessa mukana olleiden kuntien väestö kattoi noin 98 prosenttia suomalaisista, ja mielenterveyttä tarkasteltiin kolmella eri mittarilla.
Tutkijat myös ennustivat kuntien työttömyyttä paikallisen elinkeinorakenteen ja valtakunnallisten toimialamuutosten avulla, jotta analyysiin saataisiin mukaan vain työmarkkinoilta tuleva muutos.
Väitöskirjassa on kaksi muuta kriisiä
Amin tarkasteli samassa työssä myös globalisaation ja ilmastonmuutoksen yhteyttä mielenterveyteen kansainvälisillä aineistoilla.
Taloudellinen globalisaatio tuo hänen mukaansa usein aluksi uusia mahdollisuuksia ja vaikuttaa mielenterveyteen myönteisesti, mutta myönteiset vaikutukset lakkaavat, jos talouskehitys muuttuu epävarmaksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuumuus ja kasvihuonekaasupäästöjen kasvu lisäsivät mielenterveyshäiriöitä etenkin maissa, joissa terveydenhuolto on puutteellinen.
Tutkijan ehdotus koskee työllisyyspalveluita
Aminin johtopäätös on käytännöllinen: talouspolitiikka on pohjimmiltaan kansanterveyspolitiikkaa.
Hänen mukaansa TE-toimistojen palveluihin pitäisi kuulua mielenterveyden sairauksia ennaltaehkäiseviä palveluita, seulontaa ja kriisitukea.
Tuki pitäisi kohdentaa erityisesti niille teollisuuden työntekijöille, jotka joutuvat rakenteellisten irtisanomisten kohteeksi.
Jos oma tai läheisen jaksaminen huolestuttaa, apua saa omalta terveysasemalta, työterveyshuollosta sekä Mieli ry:n palveluista.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Yksinäisyys kasvoi myös siellä, missä sitä ei odottaisi – parisuhteessa asuvilla
204 työhakemusta paljasti yllättävän ansan – tämä ratkaisi CV:n ulkoasua enemmän
Lapsuuden sisarussuhde ennustaa masennusta 30 vuotta myöhemmin – suhde vanhempiin ei
