Asiakas kuori juhlakakun kuorrutusta ja löysi alta jotain hyvin tuttua: Woolworthsin mud caken tunnusomaisen kiehkurakuvion.
Victoriassa toimivaa kotileipuria syytettiin siitä, että hän käytti noin seitsemän Australian dollarin eli noin 4,30 euron markettikakkuja tilaustensa pohjana ja veloitti valmiista kakuista jopa 180 Australian dollaria eli noin 112 euroa.
Australialaismedian mukaan eräs asiakas ihmetteli erityisesti sitä, ettei alkuperäistä kuorrutusta ja sen kuviota ollut edes poistettu ennen uuden koristelun lisäämistä.
Leipurin mukaan markettikakkuja käytettiin yhden kerran
Leipuri kertoi A Current Affair -ohjelmalle käyttäneensä valmiskakkuja tilanteessa, jossa hänen uuninsa oli hajonnut.
Hän sanoi ottavansa täyden vastuun siitä, ettei ollut kertonut asiasta asiakkaille avoimemmin, ja hänen mukaansa kyse oli yhdestä kerrasta.
Tapauksen levittyä julkisuuteen leipuri kertoi saaneensa myös tappouhkauksen, minkä vuoksi City ei nimeä häntä tässä jutussa.
LUE LISÄÄ: Pakkauksessa luki vegaaninen, mutta tuote saattoi sisältää maitoa – näin merkinnät eroavat
Suomessa ongelma ei olisi markettikakku vaan se, mitä asiakkaalle luvataan
Kuluttajasuojasta vastaavan KKV:n mukaan markkinointi ei saa johtaa asiakasta harhaan esimerkiksi tuotteen alkuperässä tai valmistustavassa.
Myös mainoksen kuva tai otsikko voi olla harhaanjohtava, vaikka muu teksti olisi teknisesti oikein.
Jos Instagram-kuvat ja sanavalinnat antavat ymmärtää, että koko kakku on leivottu itse alusta asti, vaikka pohjana on markettituote, arvio kohdistuisi Suomessa juuri tähän kokonaisvaikutelmaan.
Satunnainen kotileipuri pääsee helpommalla
Ruokaviraston mukaan vähäriskistä elintarviketoimintaa voi tietyissä tilanteissa harjoittaa pienimuotoisesti ilman rekisteröintiä.
Täytekakkujen valmistuksen ja myynnin kohdalla tämä tarkoittaa enintään 12 päivänä vuodessa, kun muut ehdot täyttyvät ja toiminta pysyy riittävän pienenä.
Ruokaviraston tulkinnassa yritystoiminnan vuosittainen liikevaihtoraja on 20 000 euroa, mutta ammattimainen ja jatkuva myynti kuuluu rekisteröinnin piiriin.
Instagram-kauppa ei ole vain ”pari tilausta somessa”
Jos kakkuja myydään Facebookissa, Instagramissa tai muussa somekanavassa etämyyntinä yli 12 kertaa vuodessa, toiminta on Ruokaviraston mukaan rekisteröitävä.
Varsinainen verkkokauppa aiheuttaa rekisteröintivelvollisuuden aina.
Siksi pienikin kotileipomo voi ylittää rajan yllättävän nopeasti, jos tilauksia alkaa somesta tulla kuukausittain.
”Gluteeniton” tai allergiaruokavalio nostaa vaatimuksia
Jos kotileipuri markkinoi valmistamaansa tuotetta gluteenittomaksi tai allergiaruokavalioon sopivaksi, toiminta on lähtökohtaisesti rekisteröitävä.
Lisäksi Ruokavirasto edellyttää, että myös pakkaamattomista elintarvikkeista kerrotaan kuluttajalle niissä olevat ilmoitettavat allergeenit.
Jos markettikakku toimii pohjana, kotileipurin on siksi tunnettava myös sen sisältö eikä vain itse lisäämiensä täytteiden ja kuorrutusten resepti.
Instagram-tili voi muuttua elintarvikeyritykseksi yllättävän nopeasti
Satunnainen kakunmyynti somessa ja jatkuva tilaustoiminta eivät Ruokaviraston ohjeissa ole sama asia.
Muun etämyynnin 12 myyntikerran vuosiraja tarkoittaa käytännössä sitä, että säännöllisesti tilaustöitä vastaanottava kotileipuri voi ylittää rekisteröintikynnyksen jo noin yhden tilauksen kuukausitahdilla.
Ja jos myynti tapahtuu verkkokaupan kautta tai kakkuja markkinoidaan gluteenittomiksi tai allergiaruokavalioon sopiviksi, rekisteröintivelvollisuus voi tulla vastaan vielä tätäkin aikaisemmin.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
”Joista sokereita” ei tarkoita lisättyä sokeria – rivi ymmärretään helposti väärin
Katso kananmunan kuorta: ensimmäinen numero koodissa kertoo, millaisessa kanalassa kana eli
Kokki paljastaa: Näitä 5 ruokakaupan tuotetta hän ei koskaan osta — löytyvätkö ne sinun kaapistasi?
