Yleinen inflaatio oli elokuussa vain 2,2 prosenttia, mutta ruokakaupan yksittäisissä tuotteissa liikkeet ovat olleet aivan toista luokkaa.
Kesäkuun vertailussa naudanlihan hinta oli peräti 30 prosenttia vuodentakaista korkeammalla, kun sianliha oli samaan aikaan 3,5 prosenttia halvempaa.
Lihahyllyn valikoimassa hintakehityksen ero venyi siis yli 30 prosenttiyksikköön.
Listasimme viisi eniten muuttunutta kuluttajahintaa:
1. Naudanlihan hinta karkasi
Tilastokeskuksen mukaan naudanliha oli kesäkuussa peräti 30 prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aiemmin.
Yliaktuaari Kristiina Niemisen mukaan kuluttajahinnat seurasivat tuottajahintoja: naudanlihan tuottajahinnat olivat vuoden alkupuoliskolla nousseet 37 prosenttia pienentyneiden tuotantomäärien ja kasvaneen Euroopan-viennin yhteydessä.
Tuoreempi syyskuussa julkaistu tuottajahinta-aineisto kertoo saman paineen jatkuneen ainakin tuotantoketjun alkupäässä, sillä naudan korkeammat hinnat nostivat indeksiä vielä heinäkuussa.
2. Samaan aikaan sianliha halpeni
Sianlihan kuluttajahinta oli kesäkuussa 3,5 prosenttia alempana kuin vuotta aiemmin.
Naudan ja sian vuosimuutosten väli oli siis yli 30 prosenttiyksikköä, vaikka tuotteet löytyvät kaupassa käytännössä samalta hyllyltä.
Myös heinäkuun tuottajahinta-aineistossa naudan korkeammat hinnat nostivat kokonaisindeksiä ja sian matalammat hinnat hillitsivät nousua.
3. Kivennäisveden hinta nousi kuusi kertaa inflaatiota nopeammin
Kivennäisvesien hinnat olivat kesäkuussa 12,5 prosenttia ja virvoitusjuomien 10,3 prosenttia vuodentakaista korkeammalla.
Samaan aikaan yleinen inflaatio oli 2,1 prosenttia, joten kivennäisveden vuosinousu oli lähes kuusinkertainen koko kuluttajahintojen muutokseen verrattuna.
Vesipullo nousi näin hintatilaston silmiinpistävimpiin kesätuotteisiin ilman, että kyse oli kahvin tai lihan kaltaisesta tutusta hintapiikistä.
4. Perunakin kallistui – eikä kyse ollut vain uusista perunoista
Perunan hinta oli kesäkuussa 14,8 prosenttia korkeampi kuin edellisen vuoden kesäkuussa.
Uusien perunoiden saapuminen selittää Niemisen mukaan voimakasta kuukausittaista kesänousua, mutta 14,8 prosenttia on vuosimuutos, jossa verrataan kahta kesäkuuta toisiinsa.
Perunan kallistumista ei siksi voi kuitata pelkkänä normaalina sesonkivaihteluna.
5. Mansikka on tilaston outolintu
Mansikan kuluttajahintaa ei kerätä ympäri vuoden samalla tavalla kuin useimpien muiden ruokien.
Tilastokeskus kerää mansikan hinnan vain heinäkuussa, koska marja on Suomessa niin voimakkaasti kesäsesonkiin sidottu tuote.
Tuottajahintojen heinäkuun aineistossa mansikka oli naudan tavoin yksi tuotteista, joiden korkeammat hinnat nostivat maatalouden tuottajahintaindeksiä vuodentakaisesta.
Elokuun inflaatio nousi 2,2 prosenttiin – ruoka ei ollut suurin syy
Tilastokeskuksen uusimman tiedotteen mukaan yleinen inflaatio oli elokuussa 2,2 prosenttia, hieman heinäkuun 2,1 prosenttia korkeampi.
Inflaatiota nostivat elokuussa eniten bensiinin, dieselin ja lämmitysöljyjen kallistuminen, eivätkä niinkään elintarvikkeet.
Ruokakaupan poikkeukselliset hinnanmuutokset voivat siksi tuntua omassa lompakossa paljon rajummilta kuin koko talouden inflaatioluku antaa ymmärtää.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Ruoan hinnat nousivat 1,4 prosenttia, mutta kahvi lähes 30 – ostoskorin erot olivat hurjia
20 eurolla viisi arkiruokaa – näin rakensimme 18,89 euron ostoskorista 10 annosta
Näin suomalainen ruoka on muuttunut 35 vuodessa – broilerin nousu ohitti kaikki ennusteet
