Vuonna 1990 tutkijat arvioivat, että suomalainen söisi vuosituhannen vaihteessa yhdeksän kiloa siipikarjanlihaa vuodessa.
Arvio meni pahasti pieleen.
Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen taulukossa siipikarjanlihaa kului vuonna 1990 vain 6,5 kiloa henkeä kohti, ja ennuste vuodelle 2000 oli yhdeksän kiloa.
Vuonna 2025 määrä oli Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan liki 31 kiloa.
Broileri lähes viisinkertaistui
Vuoden 1990 luvun ja vuoden 2025 ennakkotiedon välinen ero on 24,4 kiloa henkeä kohti.
Se tarkoittaa, että siipikarjanlihaa on nyt lähes viisinkertainen määrä 35 vuoden takaiseen verrattuna.
Broilerisuikaleiden, kanapastan ja uunibroilerin täyttämä arki olisi näyttänyt vuoden 1990 ruokapöydässä vieraalta.
LUE LISÄÄ: 90-luvun arkiruoat eivät kadonneet mihinkään – nämä 8 klassikkoa maistuvat yhä
Sianliha menetti ykköspaikkansa
Vuonna 1990 sianlihaa kului 32 kiloa henkeä kohti, eli lähes viisinkertaisesti siipikarjanlihaan verrattuna.
Vuonna 2025 sianlihaa kului 27,9 kiloa ja siipikarjanlihaa 30,9 kiloa, joten järjestys oli kääntynyt päinvastaiseksi.
Harva yksittäinen luku näyttää yhtä selvästi, mihin suuntaan suomalainen arkiruoka on liikkunut.
Myös naudanliha väheni
Naudanlihaa kului vuonna 1990 yhteensä 21,1 kiloa henkeä kohti.
Vuoden 2025 ennakkotiedossa määrä oli 16,7 kiloa.
Lihahyllyn muutos ei siis ole pelkkä broilerin nousu, vaan samalla molempien vanhojen peruslihojen asema on kaventunut.
Maitotuotteista katosi lähes sata kiloa
Nestemäisiä maitotuotteita kului vuonna 1990 peräti 222,9 kiloa henkeä kohti.
Vuonna 2025 vastaava määrä oli noin 127 kiloa, joten eroa kertyy lähes 96 kiloa vuodessa.
Muutos on koko vertailun suurin yksittäinen pudotus, ja se näkyy arjessa maitopurkin pienentyneenä roolina.
Juusto teki päinvastoin
Juustoa kului vuonna 1990 keskimäärin 12,7 kiloa henkeä kohti.
Vuonna 2025 määrä oli noin 27 kiloa, mikä on ravintotaseen historian suurin.
Maitohylly ei siis tyhjentynyt, vaan sen sisältö siirtyi juotavasta leikattavaan.
Voin kulutus oli 1990-luvulla vielä eurooppalaista huippua
Voita kului vuonna 1990 keskimäärin 6,8 kiloa henkeä kohti.
Tuolloin tutkijat huomauttivat, että nestemäisten maitovalmisteiden ja voin kulutus oli Suomessa eurooppalaista huippuluokkaa.
Vuonna 2025 voita kului enää 2,9 kiloa henkeä kohti, eli määrä on pudonnut alle puoleen.
Vilja pysyi lähes paikallaan
Viljaa kului vuonna 1990 yhteensä 92,9 kiloa henkeä kohti.
Vuoden 2025 kokonaismäärä oli 86,2 kiloa, joten muutos on pieni verrattuna broileriin tai maitoon.
Vuonna 2025 henkeä kohden vehnää kului 49,3 kiloa, ruista 11,4 kiloa, kauraa 11 kiloa ja riisiä 8,3 kiloa
Kananmuna ei liikahtanut mihinkään
Kananmunia kului vuonna 1990 keskimäärin 11,1 kiloa henkeä kohti.
Vuonna 2025 määrä oli noin 12 kiloa, eli 35 vuoden muutos mahtuu yhteen kiloon.
Broileri moninkertaisti määränsä samassa ajassa, mutta sen vieressä kennossa odottava kananmunan kulutus pysyi käytännössä paikallaan.
Vertailussa on yksi tärkeä varaus
Vuoden 1990 luvut ovat Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen taulukosta ja vuoden 2025 luvut Luken ravintotaseen ennakkotiedoista.
Molemmat kuvaavat kulutukseen tarjolla ollutta määrää, eivät kirjaimellisesti syötyä ruokaa, ja lihan määrä ilmoitetaan luullisena.
Siksi tässä on verrattu vain niitä ruokaryhmiä, joiden luokittelu on pysynyt riittävän samanlaisena, eikä esimerkiksi kalaa tai hedelmiä ole otettu mukaan.
Suurin muutos on se, mikä tuntuu tavalliselta
Vuonna 1990 siipikarjanlihaa kului kolmasosa naudanlihan määrästä.
Vuonna 2025 siipikarjanlihaa kului lähes kaksinkertaisesti naudanlihaan verrattuna.
Ruokakulttuurin suuri muutos ei siis näytä uudelta tuotteelta, vaan siltä, että kerran harvinainen broileri tuntuu nykyään niin tavalliselta, ettei sen nousua enää huomaa.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ:
Muistatko piimäkannun ja margariinirasian? Näin suomalainen ruokapöytä on muuttunut
Perunaa, riisiä vai pastaa lautaselle? Yksi niistä voitti vertailussa kirkkaasti 37 muuta ruokaa
Katso kananmunan kuorta: ensimmäinen numero koodissa kertoo, millaisessa kanalassa kana eli
