Jos istut nyt sisällä LED-valossa, ympärilläsi oleva valo on spektriltään erilainen kuin vanhan hehkulampun alla.
Ero ei näy silmälle, sillä molemmat voivat näyttää lämpimän valkoisilta.
Fysiikan kannalta ne eivät silti ole samanlaisia.
Hehkulamppu ja LED tuottavat valoa eri tavalla
Hehkulampussa valo syntyy, kun sähkövirta kuumentaa metallilangan hyvin kuumaksi.
Tuloksena on laaja säteilyspektri, jonka huippu osuu infrapuna-alueelle.
Juuri siksi hehkulamppu oli energiatehoton: suuri osa sähköstä muuttui lämmöksi ja infrapunasäteilyksi.
Tavallinen valkoinen LED taas on suunniteltu tuottamaan näkyvää valoa mahdollisimman pienellä kulutuksella.
LUE LISÄÄ: Tukes varoittaa: näitä laitteita ei saa koskaan kytkeä jatkojohtoon
Punaisen valon vaikutuksia tutkitaan mitokondrioissa
Mitokondriot ovat solujen rakenteita, jotka osallistuvat solun energian eli ATP:n tuottamiseen.
Punaisen ja lähi-infrapunaisen valon vaikutuksia niihin on tutkittu soluissa, eläimillä ja ihmisillä.
Menetelmästä käytetään nimitystä fotobiomodulaatio.
Pieni koe löysi eron verensokerissa
Vuonna 2024 julkaistiin Journal of Biophotonics -lehdessä pieni ihmiskoe.
Sen tekivät City, University of Londonin neurobiologian yliopistonlehtori Michael Powner ja UCL:n neurotieteen professori Glen Jeffery.
Mukana oli 30 tervettä osallistujaa, joista 15 sai selkäänsä 15 minuutin altistuksen 670 nanometrin punaiselle valolle.
Sen jälkeen kaikille tehtiin glukoosirasituskoe.
Verensokerin nousu jäi runsaan neljänneksen pienemmäksi
Punaista valoa saaneiden verensokerin nousu oli kahden tunnin aikana 27,7 prosenttia pienempi kuin vertailuryhmällä.
Suurin nousupiikki jäi 7,5 prosenttia matalammaksi.
Luvut kuulostavat suurilta, mutta koe oli pieni ja osallistujat olivat terveitä.
Tulos ei kerro tavallisesta kotivalaistuksesta
Kokeessa käytettiin tarkkaan valittua aallonpituutta hallitusti 15 minuutin ajan.
Siinä ei tutkittu, mitä tavallinen LED-valaistus tekee ihmiselle.
Tutkijat ovat esittäneet LED-valaistukseen liittyviä huolia, mutta ne ovat tutkimushypoteeseja eivätkä osoitettuja syy-yhteyksiä.
Vuoden 2026 tutkimus vertasi päivänvaloa keinovaloon
Maastrichtin yliopistossa 13 tyypin 2 diabetesta sairastavaa työskenteli jaksoissa sekä luonnonvalossa että keinovalossa.
Luonnonvalojakson aikana heidän verensokeri pysyi paremmin normaalilla viitealuella.
Eroja havaittiin myös siinä, miten elimistö käytti rasvoja ja hiilihydraatteja.
Päivänvalo eroaa LEDistä paljon muussakin
Tutkimus ei erottanut infrapunaa omaksi muuttujakseen.
Luonnonvalo ja keinovalo eroavat toisistaan valon määrässä, voimakkuudessa ja siinä, miten valaistus muuttuu päivän mittaan.
Päivänvalo toimii myös elimistön vuorokausirytmiä tahdistavana signaalina.
Havaitut erot voivat siis johtua monesta tekijästä tai niiden yhdistelmästä.
Päivänvalosta tiedetään jo enemmän
Yksi johtopäätös kestää tarkastelun selvästi paremmin kuin väite infrapunapuutoksesta.
Päivänvalo on tärkeä osa ihmisen vuorokausirytmin säätelyä.
Ulkona käyminen päivällä on siis järkevä tapa saada voimakasta luonnonvaloa ja koko päivänvalon spektriä.
Tutkimuksesta ei sen sijaan seuraa neuvoa vaihtaa kodin lamppuja tai hankkia punavalolaitetta, eikä tämä juttu ole hoito-ohje.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Sleepmaxxing-trendi lupaa täydelliset yöunet – THL:n tutkija kertoo miksi
