Hiljaisessa huoneessa korvaan voi ilmestyä korkea vinkuna tai kohina, vaikka ympärillä ei kuulu mitään.
Tinnituksella tarkoitetaan juuri tällaista kuuloaistimusta, joka ei synny ulkoisesta äänestä.
Sen taustalla on useimmiten kuuloon liittyvä syy, kuten melu tai kuulon heikkeneminen.
Tuore tutkimuskoonti kiinnittää huomion myös toiseen suuntaan.
Meta-analyysi kokosi 34 tutkimusta
BMC Oral Health -lehdessä helmikuussa 2026 julkaistu järjestelmällinen katsaus kokosi yhteen 34 tutkimusta.
Aineistossa oli 47 349 osallistujaa.
Katsauksen ensimmäinen kirjoittaja oli Hebah A. Alghamdi ja vastaava kirjoittaja puolestaan King Saudin yliopiston suulääketieteen ja diagnostiikan osaston Asmaa Faden.
LUE LISÄÄ: Laitatko sitruunaa aamuveteesi? Tutkimus selvitti, mitä happamuus voi tehdä hampaille
Joka kolmannella leukavaivapotilaalla oli tinnitusta
Tinnitusta esiintyi keskimäärin 31,8 prosentilla niistä, joilla oli todettu leukanivelen tai puremalihasten toimintahäiriö.
Tutkimusten tulokset vaihtelivat kuitenkin paljon, ja arvion vaihteluväli oli 24,2–40,5 prosenttia.
Luku ei siis tarkoita, että tarkalleen joka kolmas leukavaivainen saisi tinnituksen.
Tinnituspotilailla leukavaivoja oli vielä useammin
Toiseen suuntaan tarkasteltuna leukanivelen toimintahäiriö todettiin 63,4 prosentilla tinnituspotilaista.
Myös tämän arvion vaihteluväli oli laaja, 46,5–77,6 prosenttia.
Lääkärikirja Duodecimin mukaan jopa kahdella kolmasosalla tinnituspotilaista on leukaniveleen liittyviä ongelmia.
Sama lähde muistuttaa, että on edelleen epäselvää, kuinka paljon leukavaivojen hoito helpottaa tinnitusta.
Yhteys näkyi myös vertailuasetelmissa
Vertailuryhmiä käyttäneissä tutkimuksissa leukavaivaan liittyi lähes nelinkertainen tinnituksen vetosuhde.
Vetosuhde on tilastollinen tunnusluku, joka ei tarkoita samaa kuin arkikielinen todennäköisyys.
Tulos kertoo vahvasta yhteydestä ryhmien välillä, ei kuitenkaan yksittäisen ihmisen riskistä.
Leuka ja kuulojärjestelmä ovat lähellä toisiaan
Leukanivel, puremalihakset ja korva sijaitsevat anatomisesti lähekkäin toisiaan.
Niillä on myös osittain yhteisiä hermoratoja, ja tuntoaistin viesti leuan alueelta voi päätyä samaan aivorungon tumakkeeseen kuin kuuloaistin viesti.
Kun pään, kaulan tai leuan liike muuttaa tinnituksen voimakkuutta, puhutaan somatosensorisesta tinnituksesta.
Mekanismi on kuitenkin oletus, ei todistettu selitys.
Tutkimus ei todista syy-seuraussuhdetta
Kaikki mukaan otetut tutkimukset olivat havainnoivia.
Aineistosta ei siis voi päätellä, aiheuttaako leukavaiva tinnitusta, lisääkö tinnitus leukojen jännittämistä vai selittääkö molempia jokin kolmas tekijä.
Tinnituksen määrittely perustui monissa tutkimuksissa osallistujien omaan ilmoitukseen.
Milloin tinnitus kannattaa tutkituttaa
Ajoittainen tinnitus on yleistä, ja noin joka kymmenennellä se on jatkuvaa.
Säännöllisesti toistuvan tai jatkuvan tinnituksen yhteydessä kuulo on syytä tutkia.
Nopeasti lääkäriin on syytä hakeutua, jos tinnitus alkaa yhdessä äkillisen kuulon heikkenemisen kanssa.
Myös sykkeen tahdissa kuuluva tinnitus kannattaa selvittää.
Jos oireeseen liittyy leuan kipua tai suun avaamisen vaikeutta, siitä kannattaa kertoa myös hammaslääkärille.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Kuusi fyysistä oiretta voi liittyä pitkäkestoiseen stressiin
