Tienaat kenties enemmän kuin koskaan aiemmin.
Silti tunne siitä, että olet muita jäljessä, ei ota kadotakseen.
Yksi syy tunteeseen on siinä, että vertailukohdaksi valikoituu lähes aina väärä tunnusluku.
Ero näiden kahden luvun välillä on Suomessa yli 130 000 euroa.
Ensin on selvitettävä, mistä puhutaan
Tilastokeskuksen luvut eivät kerro pelkästä pankkitilin saldosta.
Ne kertovat nettovarallisuudesta, joka saadaan laskemalla yhteen reaali- ja rahoitusvarat ja vähentämällä niistä kaikki velat.
Mukana ovat siis asunto, auto, säästöt ja sijoitukset, joista on vähennetty asuntolaina sekä muut velat.
Tämä selittää suuren osan siitä, miksi luvut näyttävät niin suurilta.
Puolella kotitalouksista alle 96 000 euroa
Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 96 000 euroa vuonna 2023.
Mediaani tarkoittaa keskimmäistä kotitaloutta silloin, kun kaikki Suomen kotitaloudet asetetaan varallisuusjärjestykseen.
Neljäsosalla kotitalouksista varallisuutta oli yli 272 100 euroa.
Asteikon toisessa päässä neljäsosalla sitä oli alle 8 100 euroa.
Keskiarvo on yli kaksinkertainen
Tässä piilee koko vertailun ydin.
Nettovarallisuuden keskiarvo oli samana vuonna 228 700 euroa kotitaloutta kohti.
Ero mediaanin ja keskiarvon välillä syntyy siitä, että pieni joukko erittäin varakkaita kotitalouksia vetää keskiarvoa voimakkaasti ylöspäin.
Kun vertaat omaa talouttasi keskiarvoon, vertaat itseäsi lukuun, jonka yläpuolella on vain pieni vähemmistö suomalaisista.
Alle 35-vuotias yksinasuja: 2 700 euroa
Ikä on Tilastokeskuksen mukaan keskeinen varallisuutta selittävä tekijä.
Alle 35-vuotiaiden yhden hengen talouksien nettovarallisuuden mediaani oli 2 700 euroa.
Syy lukuun on yksinkertainen: varallisuus kertyy ajan myötä säästämällä, omaisuuden arvonnousulla ja perinnöillä.
Nuorella aikuisella ei ole vielä ollut aikaa kerryttää mitään näistä.
Käyrä nousee keski-iässä
Keskimääräinen nettovarallisuus kasvoi iän mukaan aina 55–64-vuotiaiden ikäryhmään saakka.
Kahden huoltajan lapsiperheillä nettovarojen mediaani oli 144 300 euroa.
Se on 3,7-kertainen yhden hengen talouksiin verrattuna, mutta silti 27 prosenttia pienempi kuin lapsettomilla pareilla.
Selitys löytyy asuntovelasta, joka pienenee lasten kasvaessa ja kasvattaa nettovarallisuutta hitaasti.
Yli 54-vuotiailla mediaani vakiintuu 180 000 euroon
Vanhemmissa ikäryhmissä varallisuuden kehitys pysähtyy.
Kaikissa 55 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä nettovarallisuuden mediaani oli yhtä suuri, eli noin 180 000 euroa.
Bruttovarallisuus eli varat ennen velkojen vähentämistä kasvoi enää 45–54-vuotiaiden ikäryhmään saakka.
Sen jälkeen se alkoi vähentyä, sillä ikääntyessä omaisuutta myös kulutetaan.
Asunto jakaa suomalaiset kahtia
Yksikään ikäryhmä ei selitä eroja yhtä vahvasti kuin asumismuoto.
Omistusasunnossa asuvien nettovarallisuuden mediaani oli lähes 200 000 euroa.
Vuokralla asuvilla mediaani oli alle 3 000 euroa.
Oma asunto muodosti 45 prosenttia kotitalouksien kokonaisvaroista, joten se on edelleen suomalaisten selvästi tärkein varallisuuserä.
Varakkain kymmenys omistaa yli puolet
Tilastokeskuksen yliaktuaari Tara Junes kuvaa varallisuuden jakaumaa suoraan.
Varakkain kymmenys omisti 52 prosenttia kaikesta nettovarallisuudesta Suomessa.
Samaan aikaan viisi vähävaraisinta kymmenystä eli puolet kotitalouksista omisti yhteensä neljä prosenttia.
Varakkaimpaan kymmenykseen pääsemiseksi vaadittiin 550 000 euron nettovarallisuus.
Varallisuus laski inflaation seurauksena
Yksi olennainen luku jää vertailuissa usein huomaamatta.
Mediaani oli vuonna 2023 reaalisesti 21 prosenttia pienempi kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2019.
Junesin mukaan pudotus selittyy tarkastelujakson korkealla inflaatiolla, sillä kuluttajahinnat nousivat samana aikana 16,7 prosenttia.
Nimellisesti mediaani säilyi samalla tasolla kuin finanssikriisin aikaan vuonna 2009.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Tässä kunnassa verottaja rokottaa kovimmin – katso oman kuntasi tilanne
