1 849 euroa.
Sen verran rahaa katoaa joka kuukausi työnantajan maksaman summan ja työntekijän tilin väliltä.
Suomalainen työ -yhdistyksen johtaja Juhana Brotherus nosti asian esiin viestipalvelu X:ssä, ja luvut perustuvat Veronmaksajain keskusliiton tuoreeseen laskelmaan.
Esimerkissä työnantaja maksaa kuukaudessa 4 579 euroa, mutta työntekijälle jää käteen 2 730 euroa.
Mistä rahat koostuvat?
Laskelman bruttopalkka on 3 800 euroa kuukaudessa.
Se ei kuitenkaan ole summa, jonka palkansaaja saa tililleen.
Ensin bruttopalkasta vähennetään valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, Yle-vero sekä työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
Sen jälkeen tilille tulee 2 730 euroa.
Työnantaja maksaa kuitenkin vielä erikseen omia pakollisia maksujaan bruttopalkan päälle, ja niiden kanssa kokonaiskustannus nousee 4 579 euroon.
LUE LISÄÄ: Tässä kunnassa verottaja rokottaa kovimmin – katso oman kuntasi tilanne
40 prosenttia katoaa ennen kuin raha osuu tilille
Verokiilaksi kutsutaan eroa työnantajan kokonaiskustannuksen ja palkansaajan nettopalkan välillä.
Tässä laskelmassa verokiilan osuus on noin 40 prosenttia.
Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisesta eurosta, jonka työnantaja käyttää palkkaamiseen, työntekijä näkee tililleen vajaat 60 senttiä.
Loppuosa menee veroihin, eläkemaksuihin, vakuutusmaksuihin ja muihin veronluonteisiin kuluihin.
Työnantajan piilokustannukset eivät näy palkkakuitissa
Bruttopalkan lisäksi työnantaja maksaa sairausvakuutusmaksun, oman osuutensa työeläkemaksusta, työttömyysvakuutusmaksun, tapaturmavakuutuksen ja ryhmähenkivakuutuksen.
Nämä kulut eivät näy palkansaajan palkkakuitissa lainkaan.
Siksi moni työntekijä ei tiedä, kuinka paljon hänen työnsä työnantajalle oikeasti maksaa.
Moni työnantaja puolestaan miettii, miksi palkankorotuksesta huolimatta työntekijän nettopalkka nousee vain vähän.
Miksi tällä on väliä?
Brotheruksen mukaan ongelma liittyy kannustimiin.
Kun työn kustannuksen ja käteen jäävän palkan välinen kuilu kasvaa, lisätyön tekeminen ja uuden työntekijän palkkaaminen muuttuvat molemmat vähemmän houkutteleviksi.
Palkansaajalle palkankorotuksen hyöty näkyy vasta nettopalkassa, josta iso osa sulaa veroihin.
Työnantaja taas tarkastelee kokonaiskustannusta, joka on selvästi bruttopalkkaa suurempi.
Voiko verokiilaa kaventaa?
Brotherus huomauttaa, että verokiilan supistaminen vaatii muutoksia sekä verotukseen että eläkemaksuihin.
Kyse ei siis ole yksinkertaisesta säädöstä, vaan rakenteellisesta valinnasta.
Suomessa verokiila on kansainvälisesti verrattuna korkea, ja keskustelu sen kaventamisesta toistuu säännöllisesti.
Toistaiseksi rakenne on kuitenkin pysynyt pitkälti ennallaan.
Näin tarkistat oman tilanteesi
Veronmaksajain keskusliiton verkkosivuilla on maksuton tuloverolaskuri, jolla voi tarkistaa oman veroprosenttinsa ja nettopalkkansa vuoden 2026 veroasteilla.
Laskurilla voi myös vertailla, miten asuinkunta vaikuttaa käteen jäävään tuloon.
Palkkakuittiin kannattaa palata silloin tällöin, sillä se kertoo tarkasti, mihin rahat oikeasti menevät.
