Ingressi: Olet ottanut kymmeniä persoonallisuustestejä – mutta psykologit sanovat, että tapa jolla syöt kertoo enemmän.
Syötkö nopeasti vai hitaasti?
Syötkö lautasen tyhjäksi vai jätätkö aina hieman?
Naposteletko huomaamatta vai mittaatko annokset tarkasti?
Nämä tuntuvat pieniltä tottumuksilta, mutta käyttäytymispsykologit sanovat niiden paljastavan persoonallisuudesta enemmän kuin mikään testi.
Tapa, jolla syöt, on suorassa yhteydessä siihen, miten käsittelet stressiä, teet päätöksiä ja toimit sosiaalisissa tilanteissa.
Kyse ei ole siitä, mitä syöt – vaan miten.
LUE LISÄÄ: Miksi osa ihmisistä pysyy pitkään sinkkuna – psykologien mukaan syy on yllättävän brutaali
Nopeasti syövät: päättäväiset mutta alttiit stressille
Appetite-lehdessä julkaistujen tutkimusten mukaan nopeasti syövät ihmiset ovat tyypillisesti tavoitteellisia, energisiä ja suorituskeskeisiä.
He ovat kuitenkin samalla alttiimpia stressille ja impulsiivisuudelle.
Nämä ihmiset tekevät päätöksiä nopeasti muuallakin elämässä.
Kolikon kääntöpuolena he syövät usein enemmän kuin tarkoittivat, koska kylläisyyden tunne viivästyy noin 20 minuuttia.
Hitaasti syövät: nautiskelijat ja analyytikot
Hitaasti syövä ihminen nauttii ruoasta tietoisesti, mikä yhdistyy usein laajempaan kykyyn pysyä läsnä tässä hetkessä.
Food Quality and Preference -lehdessä julkaistujen tutkimusten mukaan he ovat tyypillisesti harkitsevampia, kärsivällisempiä ja parempia kuuntelijoita.
Haittapuolena he voivat olla täydellisyyden tavoittelijoita, jotka juuttuvat helposti yksityiskohtiin.
Lautanen puhtaaksi – vai jätätkö aina vähän?
Jos syöt lautasen aina puhtaaksi, olet todennäköisesti vastuuntuntoinen ja sääntöjä kunnioittava ihminen.
Tällaisen henkilön voi kuitenkin olla vaikea sanoa muille ei.
Ne, jotka jättävät lautaselle aina hieman ruokaa, ovat usein itsenäisiä ja tottuneet asettamaan omat rajansa.
Tämä käyttäytymismalli muodostuu jo lapsuudessa ja pysyy yllättävän vakaana läpi elämän.
Napostelu paljastaa, miten käsittelet ahdistusta
Stressisyöminen – erityisesti napostelu ilman nälkää – on suorin ruokatottumuksiin liittyvä stressimittari.
Physiology & Behavior -lehdessä julkaistujen tutkimusten mukaan ihmiset, jotka napostelevat stressaantuessaan, käyttävät ruokaa aktiivisena tunteiden säätelykeinona.
Se ei ole heikkous, vaan opittu strategia, joka on joskus ollut ihmiselle hyödyllinen.
Syötkö mieluummin yksin vai seurassa?
Mieltymys syödä yksin tai seurassa yhdistyy sosiaalisiin tarpeisiin ja persoonallisuusrakenteeseen.
Yksin syömistä suosivat tarvitsevat tyypillisesti enemmän omaa aikaa.
Tämä ei tarkoita yksinäisyyttä, vaan se on introversion merkkinä täysin normaalia.
Seurassa syömisestä energiaa saavat ovat usein ekstroverttejä, joille ruokailu on yhtä tärkeä sosiaalinen kuin ravitsemuksellinen tapahtuma.
Tunnistatko itsesi – ja mitä sille voi tehdä?
Syömistavat eivät ole ihmisen kiveen hakattu kohtalo.
Tietoisuus omista ruokailutottumuksista voi avata ikkunan laajempiin käyttäytymismalleihin, kuten impulsiivisuuteen, stressinhallintaan tai sosiaalisiin tarpeisiin.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim korostaa, että tietoinen syöminen eli hidastaminen ja läsnäolo aterialla on yksi tehokkaimmista arjen stressinhallintakeinoista.
Kannattaa siis aloittaa siitä.
LUE LISÄÄ: Lapsettomilla ihmisillä on usein yhteinen piirre – psykologit pitävät sitä yllättävänä ominaisuutena
