Mun pää hajoaa tähän tietämättömyyteen!

Kuume ei ole mennyt pois vieläkään. Olen tässä nyt kärsinyt siitä kohta viisi viikkoa ja nyt alan olemaan siinä pisteettä että en kestä enää yhtään. Tuntuu että tulen kohta hulluksi jos tähän ei löydy syytä. En vaan suostu uskomaan että tämä on "vain pitkittynyt virus".

Koska en voi mennä jumppaan, se kiristää mun nuppia vielä enemmän. Syön kun porsas ja inhoan itsenä koska tunnen, että vararengas vyötäröltäni ei suinkaan kutistu tällä menolla, päinvastoin. Mikään ei huvita eikä kiinnosta. Töissä jaksan juuri hätäisesti käydä mutta siinäpä se sitten onkin. Iltaisin makaan sohvalla voimattomana ja murehdin että mikä mua oikeen vaivaa. En saa unta ja valvon liian myöhään ja aamulla en meinaa saada itseäni sängystä ylös.

Yritän elää normaalia elämää mutta ei se vaan onnistu kun koko ajan päässä kummittelee tämä pirun kuume. Olin jo vähän aikaa mittaamatta sitä mutta koko ajan tiesin ettei se mihinkään ole mennyt. Ja kun taas mittasin, niin siinähän se oli. Se on kun kutsumaton vieras, ei-toivottu ja epämieluisa. Loinen joka imee musta kaiken energian ja ilon, ja jättää jäljelle vaan vittuuntuneen ja väsyneen kuoren. En juuri nyt pidä itsestä kovinkaan paljon, koska en todellakaan ole oma itseni.

Tänään kävin sitten taas lääkärillä, joka määräsi uusia kokeita. Toivottavasti loppuviikosta olen viisaampi ja tiedän jo mistä kaikki johtuu. Nyt on ainakin toivoa, josko syy vihdoinkin selviäisi. Lääkäri vaikutti sen verran pätevältä.

Kirjoitettaessa soi RHCP: This Velvet Glove