Robert Fiskin kolumni ja krapulaista pohdintaa

Karl Rove once said that "we're an empire now – we create our own reality".

Tähän lainaukseen päättää London Indepentin journalisti/toimittaja Robert Fisk hyvän artikkelinsa syyskuun 2001 tapahtumista. Karl Roven heitto osuu keskelle otsaa. Todellisuus luodaan. On ehkä tyhmää verrata median luomaa todellisuutta Matrixiin, mutta elementit ovat kasassa. Valtaapitävät ja voittajat kirjoittavat historian, avaavat haluamansa todellisuuden median avulla silmiemme eteen kummasteltavaksi. Valheita toistellaan loputtomiin. Samaan aikaan markkinavoimat luovat tarpeita, jotka pitävät meidät kiireisinä päivästä toiseen.

Voisi ajatella ajatusta Matrixista pidemmälle. Oletko koskaan miettinyt millaista elämää viettäisit ellet altistuisi päivittäin median ja markkinavoimien valistukselle, television siniselle hehkulle? Ovatko tarpeesi todella sellaisia, joiden täyttäminen saa sinut elämään täysillä ja tekee elämästäsi kullanarvoisen?

Olen ensimmäisenä myöntämässä, että minuun toimintamalli tyytymättömyyden täyttämiseksi kuluttamalla ja hankkimalla esimerkiksi uusia vaatteita jne. on jo syöpynyt aivolohkoihini. En siis ole heittämässä ensimmäistä kiveä sillä olen varmasti yksi pahimmista vaikka olevinaan tiedostan toiminnan naurettavuuden. Ehkäpä tärkeää on se, että olen tiedostanut sen. Lopetin television katselun noin vuosi sitten ja kahden viikon jälkeen en enää kaivannut sitä lainkaan. Sen jälkeen olen tehnyt niin paljon enemmän kuin aiemmin ja oppinut maailmasta enemmän kuin koskaan - vaikka sekin on edelleen vähäistä. Olen yrittänyt lopettaa jatkuvan shoppailun vaikka tuskin se onnistuu ennen kuin joudun työttömäksi :)

Eilen koin taas vapauttavan kokemuksen. Laskeutuessani Luxin ns. VIP- tiloista takaisin maan pinnalle, läpi ihmismassan tunsin parhaimman tunteen koko iltana. Vaikka seura oli loistavaa ja ystäviä mukana, ei tämäkään ilta täyttänyt tyytymättömyyttä.

Jos paras hetki viikonlopusta oli äsken kun auringon lämmittämällä parvekkeella nautin hidasta aamiaista samalla katsellen kuinka pilvet hajoavat auringonpaisteesta ja uusia syntyy kuin tyhjästä, kuinka linnut suuntaavat muodostelmissaan kohti uusia ilmoja, mieleeni tuli pakostikin ajatus elämästä, joka tekee minut onnelliseksi. On sekin kai jotain.

Söin omenani hitaammin, siinäkö lienee avain mielenrauhaan?

(Tätä kirjoitusta siivitti krapulan tuoma herkistyminen, joka ilmenee aistien terävöitymisenä. Esimerkkinä musiikki, joka tällaisessa olotilassa kuuluu kaikkine nyansseineen)

http://www.prisonplanet.com/articles/august2007/250807_b_fisk.htm